Sivut

11 toukokuuta 2025

Tipupohdiskelua

Jostain syystä tulee tirppoja kuvattua aina silloin kun ne on rähjäisimmillään, harlekiinit sulkasatoilee ja Rosalla taas päälaki höyhenetön . Noh, Zorro, kanariat ja viiriäiset sentään on ihan kuosissaan... Etenkin Zorrolla on kovin kevättä rinnassa ja aloittaa usein oman versiointinsa kanarialintujen laulusta joskus viiden aikaan aamulla, onneksi ei olla yleensä muutenkaan myöhään nukkujia...




Viime vuosi ei ollut oikein hyvä tirppaosastolle ja parvesta lähti monta jäsentä paremmille matomaille (tottakai ne rakkaimmat ensin). Jäljellä on enää kaksi kanarialintua, neljä peippoa, kardinaalit ja viirut. Tulevaisuus mietityttää tirppaharrastuksen osalta. Linnut ovat ihania, ja etenkin kanarialintuja välillä tekisi vähän mieli uusiakin pari ottaa laulelemaan ja ajatus kokonaan linnuttomasta lintumetsästä tuntuu kovin oudolta, mutta väkisinkin ne jää vähän paitsioon lähinnä tuolla omassa huoneessaan nököttäessään. Muualla lennätys ja pihahäkkiin lasku aina vaatii huolellista kissatetristä ja aikaa palaa kun aina joku päättää kadota siinä vaiheessa kun suurin osa olisi jo siellä missä pitää, eli ei sitä kovin minuuttiaikataululla voi harrastaa. 

Tämän hetken koko parvi, paitsi viiriäiset

Laulu toki ilostuttaa korvaa koko talossa, mutta muuten sitten noiden kanssa tulee nykyään touhuttua lähinnä perushuoltoa. Ja sitten se ikuisuusongelma miten niiden hoidon saa järjestettyä reissujen ajaksi. Etenkin sitten joskus sadan vuoden päästä kun viimein ehkä eläkkeelle pääsee, olisi  liikkuminen huomattavasti helpompaa ilman lintuja (jos ny kroppa siinä vaiheessä vielä edes auttavasti toimii, tai ylipäätään on hengissä...). Kyllähän ne teoriassa hyvin viikonkin keskenäänkin pärjäisi kun vaan reilusti jättäisi vettä ja ruokaa tarjolle, mutta ei kyllä juuri pidempään, ja on se viikkokin jo semmoinen aika että parempi jonkun olisi edes pari kertaa käydä tarkistamassa että kaikki on ok. 

Toisaalta kun etenkin nuo kardinaalit voi vielä pitkäänkin porskuttaa, niin se sitten on aika sama huollon kannalta onko niitä lintuja häkissä kaksi vai kymmenen. Voi siis olla että niitä lisälintujakin vielä sorrun hankkimaan, tai sitten jossain vaiheessa etsin viimeisille uuden kodin kun parvi kovin niukaksi alkaa kutistua, saa nyt nähdä... Eipä tässä vaiheessa onneksi mitään pakkopäätöksiä tarvitse tehdä. Sekin on vaihtoehto että pitää jossain kohti lintutaukoa ja sitten kiikkustuolivaiheessa uudestaan pari pikkulaulajaa kaveriksi ottaa jos vaan pystyy.

2 kommenttia:

  1. Mukavia eläjiä ovat nämä! Onko niille parempi, jos on enemmän parvikavereita, vai ovatko edes semityytyväisiä vaikka jäisivät yksin, jos niitä nyt luonnollisen poistuman kautta vähentää?

    VastaaPoista
  2. Peipot (ja useimmat papukaijat, kuten undulaatti) tarvii aina jonkun kaverin, viiriäisellekin hyvä olisi. Kanarialintu ja ehkä kardinaalikin pärjäilee yksinäänkin, mutta useimmiten sekä tipulle että huoltajalle on antoisampaa jos on edes yksi lajitoveri jonka kanssa touhuta, tai edes erilajinen jonka kanssa toimeen tulee. (Toki yksilöitä nuokin ja poikkeuksiakin voi olla)

    VastaaPoista