Hummailut

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Käynti-ravisiirtymisiä volttien ja väistöjen kera. Laukassa taas isoa kahdeksikkoa. Udna ihan kohtuullisen kuuntelevalla päällä eikä kauhean pahasti väistössä lähtenyt karkuun ja saatiin muutama ihan kivakin askel. laukkakahdeksikossa välillä meinasi vähän oikoa ja puskea sisään, mutta toisaalta välissä vallan nättejäkin pätkiä.

---

Aika: Torstai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Hyppyjä

Alkuverryttelyssä jopa vähän laiskan tuntuinen poni. Pari ekaa kiekkaa meni taas vähän haeskellessa sopivaa tuntumaa ja vauhtia niillä olympioilla, mutta pari ihan onnistunuttakin pätkää. Poni jopa malttoi kuunnella munkin mielipiteitä sopivasta tahdista esteiden välissä. :D

Pientä edistystä

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Sigurd
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua
 
Sigurdille oli selvästi tehnyt hyvää tarpoa edellisviikko pellolla lumessa.  Oli huomattavasti rennompi kuin edelliskerralla kohdatessa ja malttoi ravissakin olla kaahottelematta ja muutamalla ravivoltilla jopa vähän nyökki hetkittäin niskaansa kaarelle. Ohjelmassa alkuverryttelyn jälkeen vähän taas etuosan väistätystä parissa nurkassa käynnissä/paikallaan ja loppukierros harjoitusravia ja voltteja. Laukassa isoa kahdeksikonsukuista niin että poikkihalkaisija ravattiin ja uralla laukkaa vuorotellen eri suuntiin. Vähän meinasi pari kaarretta levahtaa ja olisi voinut ponia koittaa koota vähän enemmän, mut kyllä siitä melkein kunnialla suoriuduttiin siihen nähden ettei tuolla herralla ole kovin paljoa vielä tullut ratsasteltua ja laukannostojen kanssa saa hetken neuvotella ennen kuin ollaan samalla aaltopituudella.

Tiputusta

Ruska alkoi taas rohista, johan tässä monta viikkoa taas olikin oireetonta aikaa. Eikä sen valkorintaisen harrikkanaaraan äänikään kauhean siistiltä kuulosta. Joko ilmapussipunkkeja on ollut lepotilaisena (jolloin lääke ei tehoa) ja/tai joku muu(t) porukasta kantaa punkkeja oireettomana. Soitin siis lääkärille ja sovittiin jotta saan puhelinreseptinä samat tropit kuin aiemmin mutta Strongholdia sen verran reilusti että saa koko köörin tipattua pariinkin kertaan.

Paitti että apteekkin ehdittyäni siellä ei mitään reseptiä ollut. Toisen soiton jälkeen resepti saapui, mutta ilman antibioottia. En enää kolmatta kertaa jaksanut alkaa kitisemään vaan tuumin jotta mennään nyt sitten pelkällä punkkilääkkeellä ja palataan asiaan jos rohisijat ei sillä ja lämmöllä ala asettua...

Tänään sitten tippasin jo jonkun aikaa pikkuhäkissä olleet rohisijat (kalju sininen harrikka oli siellä myös lähinnä pienen vatsaoireilun vuoksi) ja haavin lentohäkistäkin kaikki kiinni ja lääkitykseen ja tuuppasin pienempään häkkiin jotta saa paremmin tarkkailtua mikä on vaikutus (ja helpommin kiinni jos on aihetta jatkotoimiin, ja lisäksi Huu ja Sancy tarvitsevat hetken asumuseron että Sancy saa taas kasvatettua höyheniä niskaansa... ). Ben alkoi naksua aika kuuluvasti lääkkeen vaikutettua pari tuntia joten pääsi sekin lämpökoppiin. Muutama muukin vähän aukoilee nokkaansa siihen malliin että tais olla ihan aiheellinen kuuri.

Ryhmä rämä lämpöhoidossa minihäkissä

Loput tarkkailussa pesityshäkissä

Loppukevennyksenä nuoriherra muutama päivä sitten raatelemassa herneenversoja

Peltorälläystä

Vanha kuva mutta sama poni,
sama paikka ja sama meininki. :D

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: peltoilua
 
Käytiin "maastoilemassa" pellolla tarjoillen poneille vähän lumijumppaa.  Muuten kivaa vaan kun ratsastajan hämäränäkö on huomattavasti huonompi kuin ponin niin oli vähän hankala arpoa ollaanko menossa jo aiemmin poljettua uraa vai umpihankea ja ennakoida ratsun liikkeitä jolloin tuli horjahdeltua ja nyittyä Udnaparan suuta. Plus että kun kuvitteli olevansa menossa ympyrää löysikin rinsessaponi itse jonkun miellyttävämmän uran ja lähti välillä vetämään johonkin ihan vikasuuntaan eikä millään olisi siirtynyt takaisin epätasaisen lumen puolelle.  Vaan hauskaa se hangessa painelu on joka tapauksessa...

Raivausoperaatio

Pantteroidin terra on jo jonkun aikaa ollut vähän kasvojenkohotuksen tarpeessa. Somisteet vähän valahtaneet liskon rymeltelystä, kasveja nuupallaan ja oksatkin osittain uusinnan tarpeessa.
Eli otus pois terrasta ja hopeköynnoksen tukioksalle istumaan. Uusittavat osat pois, pohjamatsku vaihtoon, uudet roippeet tilalle. Ei tullut "before" kuvaa otettua mutta tässä lopputulos. (Nojoo, vois vielä joskus putsata kalkit laseista ja etsiä ruokakipoksi joku vähän partaäijätölkkiä maastoutuvampi versio...)

Silmukointia

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: koulua
 
Tällä kertaa jumppaa muutaman puomin kera. Puomeista rakennettu kentän pituushalkaisijan tienoille siksakrata, jossa piti ensin mennä puomn yli, voltti oikealle, seuraavan puomin yli, voltti vasemmalle jne. Ihan tehokasta jumppaa, meinas vaan aina mennä ne puomin ylitykset vähän sinne päin kun ei kuski kerta kaikkiaan osannut hahmottaa mistä siihen voltille pitää lähteä ja minkäkokoisena tehdä että osuu edes jotenkin suoraan ja keskelle sitä seuraavaa puomia. Udna varsin reippaalla päällä, mutta keksittyi kyllä kiltisti kunhan itse vaan muisti olla skarppina apujen kanssa.
Laukassa kolmikaarista kiemuraa, poikkihalkaisijoilla parin raviaskeleen kautta laukanvaihto. Meinas jokunen kaari vähän tulla oiottua kun unohtui ulkoavut keskittyessä vaan seuraavan llaukan oikeaksi saantiin, joku lenkki saatiin ihan nätistikin kun taas muisti keskittyä tarpeeksi kaikkiin liikkuviin osiin.

Sunnuntaisäikähdys

Tulipas sunnuntai-iltana kuukauden sydäriaihekiintiö täyteen, ja ihan vaan oman lahopäisyyden seurauksena.


Iltapuhteilla paimensin lintusia häkkiin ja yöpuulle kun totesin että parvessa on yhden pulun vajaus. Missäs se Sancy nyt taas luuraa...? Ja samalla sekunnilla iski tajuntaan että jonkun massiivisen aivokatkoksen johdosta oli saunan jälkeen takaovi ollut hyvän tovin sepposen selällään kämppää viilentämässä samaan aikaan kun lintuhuoneen ja häkin ovikin auki.

Tekeehän noista joku säännöllisin väliajoin jonkun hetkellisen katoamistempun huushollin sisällä, mutta se nyt ei niin vaarallista ole kun kuitenkin neljän seinän sisällä pysyvät ja löytyvät yleensä jostain vähän epänormaalista paikasta ihmettelmästä tai muuten vaan pulpahtavat itse esiin. Nyt kuitenkin oli aika suuri mahdollisuus että otus olikin jostain syystä huomaamatta harhautunut ulos asti pimeään ja kylmään. Yleensähän linnut kyllä hakeutuvat ennemmin valoa kuin pimeää kohti, mutta nuo pulut nyt ei ekä ihan terävimpiä kyviä penaalissa ole niin niiden aivoituksista ei ikinä tiedä...

Koluttiin koko kämppä pariin kertaan ja kävin pihallakin taskulampun kanssa sohimassa jos olisi jossain lähipuskassa murjottamassa vaan ei missään merkkiäkään valkoisesta tipusta. Suunnattomien itsesyytösten kera sitten kieriskelin yön miettien pientä yksinäistä puluparkaa peloissaan ja hiljalleen kuoliaaksi paleltuvana jossain sohjon keskellä.

Aamulla ennen töihinlähtöä sitten kuitenkin aloin kaivaa esille ylimääräistä ruokakuppia lattialle jos se nyt sitten kuitenkin vaan jossain kaapin päällä kökkii piilossa ja ilmaantuu esille päivän aikana. Ja siellähän se pentele tuijottelikin vastaan pikkuhäkin alahyllyn sekalaisen rojun seasta ( josta kyllä olin mukamas illalla jo varmaan kolme kertaa katsonut ). Aika rispaantuneet sen sulat kyllä oli, kait se sitten oli ollut jossain tavaroiden takana jumissa ennen kuin oli siihen näkysälle kivunnut yötä viettämään...

Tuhma lintu, ei mammaa saa säikytellä noin!
(Noh muistaapahan taas hetken varmasti miettiä lintuhäkin ovien tilanteen ennen ulko-oven avaamista...)

Puhdetöitä

Onkin tullut taas tavallista aktiivisemmin askarreltua lähiaikoina.

Ensin hyvin haitekkiä edustava ruokintakatos mustarastaille, niitä on nyt viime päivinä pyörinyt aika paljon nurkilla.

 Sitten pikkuisen jo enemmän disainia ja vaivaa, 10l vesipullon vetävä kauramaatti keltasirkkuja (ja rusakoita ja kauriita...) varten, ei ole kyllä kauheasti kaurapuolen asiakkaita vielä tälle talvelle näkynyt näin lämpimillä keleillä. Yksi kylmempi päivä kävi keltasirkkuparvi paikalla vähän tunnustelemassa, vaan eihän tuota vielä silloin tietenkään ollut pystyssä...

Taas yksi Fatty Lumpkin valmistui. Oli ihan pakko saada tuo inha pinkki kerä pois nurkista pyörimästä, vaaleanpunainen kun ei todellakaan ole mun lempivärini... Poninsisälmykset vaan loppui kesken ihan viime metreillä ja jätin otuksen pääaukileen kanssa odottelemaan Etolareissua.  Näytti vaan siinä tilassa ihan avaruusoliolta, joten laitoin aukkoon pienen punaisen kaistaleen ja sai esittää Galacticahenkistä cylonponia tarviketäydennykseen asti... : D


Noh, ehkä tuohon hennon pinkkiin olemukseen kuitenkin lopullinen habitus vähän paremmin sopii...



Fattyjä on kiva näpertää, mutta ei kyllä oikein toimi alkuperänen "no tuohonhan noita sekalaisia jämälakoja saa upotettua" ajatus. Kun mä nyt vaan jotenkin en henkisesti kykene tekemään semmoista riemukirjavaa joka-kukka-eri-värillä versiota vaan pitää mukamas olla yhtenäinen ja sointuisa värimaailma ja tietty edes suunnilleen samanpaksuistakin lankaa että tulee siisti, joten sen yhden ruppaisen jämäkerän kaveriksi pitää ostaa viisi uutta (tai jopa ihan vaan pelkästään uusia lankoja) että saa vision toteutettua, plus sitten ne kerät mitä ei oikeastaan sillä hetkellä tarvitsisi mut jotenkin vaan tarttuvat mukaan samalla reissulla.