Vaihtelu virkistää

Aika: Torstai 
Paikka: Solsikke
Ratsu: Nasu
Opettaja: Liisa
Aihe: peruspyörintää

Ensimmäinen tutustuminen Nasuun. Käynnissä ja ravissa muuten oikein kivan tuntuinen, mutta niin jäykkä toisesta kyljestään että jopa minäkin sen huomasin. Hepo juoksi niin oikealle kaartuneena banaanina että ei meinannut saada vasempaan edes asettumaan ilman lievää väkivaltaa. Laukka vähän kaahottamista eikä ihan tasapainossa, mutta ihan ymmärrettävää ottaen huomioon että Nasu on saanut satulan ensimmäistä kertaa selkäänsä vasta pari vuotta sitten. Kaikkiaan kuitenkin varsin kiva tuttavuus.

---

Aika: Perjantai
Paikka: Myrskog
Ratsu: Cyra
Opettaja: Piude
Aihe: istuntaa ojennukseen

Pitkästä aikaa Piuden prässissä kaverin poissaoloa paikkomassa.  Lämpöä sen verran että heppa vähän tahmea ja sitä välillä sai vähän jopa potkiskella liikkeelle. Vähän käyntiä, vähän ravia, vähän laukkaa ja vähän pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa. Istunnan korjailua ja apuja ojennukseen. Tehokasta ja kivaa. Oli vaan taas alkuun noiden vuonohepojen jäljiltä vähän korkeanpaikankammoinen ja "onpas tuo kaula pitkä..." - olo. :D

Homekasvustoa

Jotain harmaata turkkia tuolla punarinnan pesässä... :)

Metsää ja hyttysiä

Aika: Keskiviikko 
Paikka: Solsikke
Ratsu: Fixi
Opettaja: Liisa
Aihe: maastoilua

Tunti siirtyikin tällä viikolla tavallisesta päivää aikaisemmaksi. Vähän sahetihkuisessa kelissä käytiin maastolenkillä käveleskelemässä ja laukkomassa pari kertaa hiekkarinnettä ylös.

---

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Lasse
Opettaja: Liisa
Aihe: Esteitä

Piti käydä taas vähän pomppimassakin että sai viime viikon surkeaa suoritusta paikottua. Vähän olin henkisesti valmistunut uusintaotokseen Fixin kanssa, vaan Lasse oli ratsuksi kirjattu. No sillähän nyt onnistuu vaikka ummessa silmin, joskin taas onnistuin saamaan esteen jälkeen aikaan aina väärän laukan, ja se taas vähän sotki itse esteisiin keskittymistä. Vaan pari viimeistä estettä meni jopa harvinaisen hyvin. Itikoita vaan liikkeellä aivan järkyttävät määrät, piti vähän hevosmyrkkyjä suihkia itseenkin.

Repeilyä ja muuttoa

Sunnuntai-iltana pikkulontilla alkoi käydä nahka ahtaaksi.

Maanantaiaamuna alkoi jo takki repeillä ihan kunnolla, ja töistä tultua oli vanha kuori kokonaan silppuna kopin pohjalla ja uutuuttaan kiiltelevä siisti ja sileä pinta päällä. Nätisti ja nopeasti irtosi, ei mitään jumijämiä varpaissa, hännässä tai muuallakaan terävissä ulokkeissa tai taipeissa. :)

Viimein sain terrankin tuunattua loppuun asti, ja pantteri pääsi muuttamaan tilavampaan kämppään. Vähän hämmentynyt oli mutta tutkii kyllä kiinnostuneena terraa, on vaan niin hyvä maastoutumaan että välillä on todellisia vaikeuksia löytää otusta vaikka olisi ihan silmän edessä, saati jos vähän ujostelee ja koittaa piiloutua... Ruoka maistuu kyllä entiseen tahtiin, ei sen suhteen pienintäkään stressausta havaittavissa.

Ensin bambusta kiipeily/kiinnityskehikko takaseinälle

Isommat kukkapurkit lisätään paikoilleen.

Liikenneväylät, oleskeluorret ja seinäkasvit paikoilleen, kookosturve pohjalle.

Ja sitten tarvitaan enää pikkuisen maisemointia ja yksi kappale kameleontteja.

- Ja taas se sohii tuon kameran kanssa. Ei täällä mitään liskoa ole, pelkkä kuiva liaaninkäkkyrä vain...

Jumeja ja syrjähyppyjä

Aika: Torstai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: puomivoltteja

Sekalaisten ratsastajavaihdosten vuoksi tuntia tavallista aikaisemmin poneja kiusimassa. Aiheena puomiavusteista volttailua sekä ravissa että laukassa. Udna vähän jäykkä ja jurrasi vastaan. Saatiin me tehtävät tehtyä mutta rentoudesta ja yhteistyöstä ei tietoakaan ennen loppuravia.
 

---

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Fixi
Opettaja: Liisa
Aihe: Rataesteitä

Harvinaisen epäonnistunut esteily. Tai no alkutunti meni ihan OK, mut sille viimeiselle ratakierrokselle lähtiessä poni oli vähän laiskan oloinen, koitin vähän patistella sitä eteenpäin enkä huolehtinut kunnollisesta lähestymisestä sillä seurauksella että kielsi heti ensimmäisellä esteellä. Siinä mulla sitten meni sen verran pasmat sekaisin että rupesin taas kerran yliyrittämään ja häsläämään ja oikomaan kulmissa minkä seurauksena piti yrittää veivata linjoja kuntoon vielä niin lähellä esteitä että Fixi löi hanskat tiskiin toistuvasti ja alkoi tosissaan tympääntyä ilmeellä "hyppää ***tu keskenäs kun et saa päätettyä mihin mennään ja vaan nyit ohjista kun pitäs keskittyä esteeseen". No saatiin sit lopulta lukuisten turhien yritysten jälkeen edes ne kaksi madallettua estettä putkeen hypättyä ilman kieltoja  kun maltoin viimein keskittyä niihin kulmiin ja lähestymisiin rauhassa...
Vaan ehkä noissa kuitenkin oppii jopa enemmän kuin niillä kerroilla kun vaan istuu kyydissä ja kaikki sujuu edes kohtuullisen hyvin...

Kun luonto tulee syliin

Välillä sitä ei uskoisi että asuu suht taajaan rakennetulla pientaloalueella parinkymmenen minuutin päässä pääkaupungin keskustasta.

Viimeisten lumien tienoilla lintulaudan viimeisiä kauratarjoiluja kävi tyhjentämässä pari pihabambia.. (Pitää vissiin ensi talvena laittaa suolakivi tai jotain...)

Pari päivää sitten muistin että varastossa on vielä pussillinen tulppaninsipuleita jotka jäi syksyllä kuoppamatta, tuumasin nakata ne johonkin penkkiin josko niistä vielä jotain tulisi. Paitsi että varastossa oli jäljellä vain tyhjä pussi jossa nätti reikä kyljessä. Mihin lie sipulit viety jemmaan.

Kääntelin kasvimaalle porkkanpenkin ja hain siihen kompostista kottikärryllisen tavaraa kuohkeuttamaan savimaata. Ja sitten anteeksipyydellen keräilin penkistä talteen puolentusinaa sormenpaksuista sarvikuonokkaan toukkaa ja kävin peittelemässä ne varovasti takaisin kompostiin...


Ja vielä yritin kerätä sen porkkanapenkin päälle seinustan kukkalaatikon päällä mytyssä talvehtineen harsonpalan. Vaan yhtäkkiä siinä harsoa nykiessä singahti olkapään ohi laatikosta joku pieni musta ohjus. Harson alle suojaan olikin kyhätty soma pieni pesä ja kuusi ruskeankirjavaa munaa.  Koitin äkkiä asetella harson takaisin laatikon päälle edes etäisesti pesää suojaamaan ja toivoin ettei asukas hylkää häirittyä pesää.  Pian paikalle ilmaantui levoton punarintapariskunta, onneksi ainakin toistaiseksi asettui takaisin hautomaan. Vähän tekis mieli asetella harsoa vielä paremmin päälle, vaan ei ny oikein uskalla pieniä enempää häiritä. Eipä sit tuohon laatikkoon toviin vielä kukkia istutella jos tuo pesintä vielä onnistuu...

Ruskea pantteri

Pikkupantteri on ainakin toistaiseksi kotiutunut oikein mainiosti. Syö kuin possu ja silmät pyörii päässä niin kuin kameleontilla kuuluukin. Koko ajan rohkeammin istuskelee esillä muovirehun lehtien lomasta kurkinnan sijaan ja vahiksia jopa vähän ujosti ammuskelee kädestä. : )

Terrantuunaus vaan on edelleen aika pahasti vaiheessa. On se ny sentään jo tyhjennetty ja desinfioitu ja takaseinälle liimattu kivimuuritaustakuva. Ja vähän uusia liaaneja ja risuja ja bambukeppejä varattuna jotta saa kiipeilytelineitä asentaa että ehkä se siitä joskus... Pitäs vaan pihaakin ruoputella ja ulkoillakin kun viimein on taas lämmintä ja aurinkoa. No onneksi tuossa tilapäisasunnossakin on kohtuullisen mukavaa pienelle lontille ettei täs hengenhätä tuon kanssa ole.

Ulkokauden avaus

Aika: Torstai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Lasse
Opettaja: Liisa
Aihe: Peruskoulua

Lassen kanssa koulua, ekaa kertaa pihalla talven jälkeen (tai no oltiin jo viime viikolla Fixin kans, mut sitä ei lasketa...). Veivattiin urakalla voltteja ja vähän takaosan sisäänpotkintaa (joka kyllä jäi aika olemattomaksi). Lopussa ravivoltti-laukannosto-takaisin raviin ja sama uusiks treeniä. Lasse varsin kivan tuntuinen ja vähän nyökkäili niskaakin oikeaan asentoon, loppuravissa jopa ilman aktiivista veivausta..

Laastarilisko

Kaikkihan tietää mikä on laastarisuhde. Mä kehitin siitä oman version ja hain laastarikameleontin paikkaamaan Sheldonin jättämään ammottavaa aukkoa eläimistössä. Viihdyin suloisia ja uteliaita pikkulontteja sisältävän jemeniläisterraarion edessä tovin vaan päädyin sitten kuitenkin viisikuiseen pantteripoikaan ettei tule liikaa vertailua aiempaan uudelle tulokkaalle, kun se optimijemeniläinen on vielä niin tuoreessa muistissa. Vähän alkuun ajattelin että käyn ny ensin vaan vähän katsastamassa tarjontaa ja kyselemässä tyhmiä panttereista kun on uusi tuttavuus, vaan eihän sitä sitten enää raaskinutkaan kauppaan jättää kun kerran silmiin katsoi...

Pitää vaan putsata, desinfioida ja sisustella uudestaan tuo terra ennen uutta asukkia, joten pikkuinen joutui tovin odottelemaan kuljetuslootassa että sain pikaisesti improvisoitua sille tilapäiskodin varaston aarteista..


Jano näemmä oli pienelle ehtinyt matkalla tulla...

Ainakin toistaiseksi syö, juo ja pyörittelee silmiään kuten kameleontin kuuluukin. Isona tuosta pitäisi tulla oikein komean värinenkin...

Vapaaohjelmaa

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Fixi
Opettaja: -
Aihe: siirtymisiä

Liisa Norjassa rälläämässä, joten tällä viikolla sai halutessaan ratsastaa itsekseen sovittuna ajankohtana. Fixin toista kankkua harjatessa aivastin, ja poniparka hyppäsi tasajalkaa ilmaan, koitin pyydellä anteeksi jotta ei ollut tarkoitus säikytellä...
Virallisen ohjelman puutteessa pidettiin sitten Fixin kanssa pienet siirtymäsulkeiset ja patistelin alussa käsikaasun avulla että kun annetaan pohjetta niin jotain pitäis tapahtua het eikä viidestoista päivä kymmenen minuutin potkiskelun jälkeen. Alkuun vähän verryttelyä ravissa ja jokunen voltti ja sitten käynti-ravi, seis-ravitreeniä, pari pohkeenväistöäkin kokeeksi. Lopulla sitten ravi-laukka, käynti-laukka ja seis-laukkaäkseerausta. Onnistuin saamaan ponin ihan kohtuullisen hyvin kuuntelemaan pohjetta ja jokunen siirtymisistäkin meni jopa ihan kohtuullisen onnistuneesti. Ja ainakin etäisesti kahdeksikkoa muistuttavana sain jopa sivutuotteena tehtyä sen pahuksen laukkakahdeksikonkin tuon treenin päätteeksi.

When it rains it pours

Läheinen vakavasti sairaana ja nyt pääsi kunnolla katsomaan kun sai vapun kylkeen kinuttua pari päivää vapaata. Sitten vaan piti arpoa onko pahempi jättää Sheldon siksi aikaa sairaana kotiin heitteille ja keskeyttää lääkekuuri vai stressata raahaamalla mukaan puolen Suomen päähän outoon ympäristöön. Valitsin sitten jälkimmäisen. Kunto alkoi sitten mennä ennestään alaspäin syömättömäksi ja voimattomaksi ja takaisinpäin tullessa pieni lopulta uupui kuljetuskoppiinsa. :´(

Tämä oli niin tuskallinen deja vu edellisen kamsun kohtalosta kuin olla voi, tosin sillä kertaa se jäi kahden yön reissun ajaksi yksin kotiin ja oli sitten sillä aikaa kuollut.

Onko sen nyt sitten ihan tosi että minä en onnistu kahta vuotta pidempään pitämään kameleonttia hengissä? Sheldon kuitenkin oli niin reipas ja hyvinsyövä ja ongelmaton kaveri, ennen tuota varsin yllättävää ja äkillistä sairastumista. Ei mitään hoidossa oleellisesti muuttunut mutta oliko jokin sitten pielessä lämmössä tai kosteudessa tai ilmanvaihdossa tai jossain? Pitäiskö yrittää vielä kolmas kerta vai suosiolla vaihtaa lajia?  Jotain tuohon tyhjään purkkiin kyllä pitää hommata, siihen kuitenkin vaistomaisesti aina ohikulkiessa katse hakeutuu kunnes muistaa ettei siellä nyt ketään olekaan oksalla keikkumassa. Ja noin tsiljoona keskenkasvuista sirkkaakin odottaisi syöjää...

Ja sairas se läheinenkin on edelleen.

Että glada vappen vaan...