Koomailua

Noh, eipä tämä viikko paljoa edellistä ruusuisemmin alkanut, maanantaiaamuna heräsin kurkku kipeänä, ja flunssaksihan se siitä äityi vaikka koitin vedellä C-vitamiinia  reippaita yliannoksia. Nyt alkaa olla jo muuten selätetty, mutta keuhkonpalasia saanee rykiä vielä ainakin pari viikkoa jos vanhalla kaavalla mennään... Normaalihevostelutkin jäi sitten sohvalla koomaillessa välistä, mutta olin sentään viikonloppuksi sen verran elpynyt, että kävin rauhallisella maastoköpöttelyllä parin kanssahevostelijan seurassa. Udnakin vissiin huomasi että tuo täti ei nyt ole ihan täydessä iskussa eikä normaalia maastokouhotustaan tehnyt juuri ollenkaan, korvat lerpalla vaan löntysteli muiden perässä.

Kelitkin on olleet aika koleita ja harmaita, ja tirpat enimmäkseen pysytelleet sisällä, vain kylmänsietävin porukka lyhyempiä pihavisiittejä on harrastanut. (Noh, ainakaan haukkakaan ei ole samoihin aikoihin tontille osunut...)
Harrikoita ei arktinen ulkoilu kiinnosta ollenkaan... 

Blondipulusta olen juuri nyt kovin huolissani, se puuttui  pääluvusta tipuja häkittäessä nukkumaan, enkä löydä sitä mistään, en sisältä enkä ulkoa, en elävänä enkä kuolleena. Mahdollista on että se on vaan vetänyt jonkun näkymättömyysviitan päälleen, ja aamulla istuukin häkissä Huun vieressä ihan muina puluina (sitä on joskus jonkun "kadonneen" kanssa sattunut), tai vaan aineellistuu jostain olohuoneeseen tai lintuhuoneeseen lentelemään (niin kuin katoilevat harrikat yleensä tekee).  Huolestuttaa vaan ettei se ole johonkin jumittunut nääntymään hengiltä (vaikka olen kyllä jo moneen kertaan ainakin ne todennäköisimmät ja ikävimmät paikat kolunnut). Tai että se on jotenkin mystisesti ihan huomaamatta päässyt luikahtamaan ulko-ovesta karkuteille vaikka kauppareissulta tullessa, jolloin se on kyllä entinen pulu. Ei nyt auta kuin odotella huomiseen ja katsoa mitä aamu tuo tullessaan.

** Lisäys **

Oli sitten kuitenkin se ikävin vaihtoehto. Häkin yläreunassa on paksusta remonttipaperista kulkueste ettei tirpat mene häkin katolle lamppujen sekaan härkkimään. Oli yhdestä kohtaa vähän päässyt kiinnitys repsottamaan, ja pulu oli sitten sinne jotenkin tunkenut ilman että paperi varsinaisesti näytti siltä että siitä olisi ohi luikahdettu.  No ei siinä vielä sinänsä mitään, mutta sitten se onneton sankari oli vielä jotenkin käsittämättömällä tavalla onnistunut survomaan itsensä jumiin yhden lampun alle kuumana paahtavien loisteputkien väliin, ja siinä vaiheessa kun viimein tajusin ylöskin vilkaista, oli henki jo paennut paikalta. 😢 
Kovasti taas itseäni suomin puusilmäisyydestä, mutta olisikohan edes auttanut vaikka sen olisi jo edellisiltana huomannut, ei sieltä ylhäältä risaustakaan kuulunut siinä vaiheessa kun pääluvun tarkistin. Täytyy nyt viimein ruveta tuon paperin tilalle joku vähän tukevampi viritys tekemään, ettei ainakaan toistumaan pääse. 
Kovin huono karma nyt tuntuu olevan taas kerran yksin jääneen Huupoloisen kavereilla, mietin vieläkö sitä kerran kokeilisi seuralaista etsiä, vai pitääkö jo suosiolla se yksinäiseksi eläjäksi jättää...

Ankea viikko

Ei ny taas ole viikko mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Ensin tiistaina vähemmän tervetullut ystävämme varpushaukka palasi taas maisemiin ja säikytteli tirpat paniikkitörmäilyyn kaksi kertaa, ennen kuin luovutin ja otin ne sisälle. Seuraavaan päivään saivat toipua järkytyksestä ja pikuruhjeistaan häkissä, mutta kukaan oikein ollut kiinnostunut ulos lähdöstä, ei edes kardinaalit jotka sinne normaalisti pyyhkäisee heti kun vaan on ovi auki. Hyvä että porukka uskalsi edes häkistä ulos tulla. 

Keskiviikkona intopiukeana olin sitten menossa akvaariokauppaan hakemaan uusia tukkulistalta tilattua kaloja altaaseen. Tuli se lähetys joo, mutta vissiin joku kesäharjoittelija ollut pakkaamassa, kun perille saapui vain pussillinen raatoja. Himpan masentavaa ja sääliksi käy eväkkäiden puolesta. Uusi yritys parin viikon päästä.

Torstaina sitten viimein linnut pienen houkuttelun  meni taas ulkoilemaan, ja taas se pahuksen haukka löysi paikalle, tällä kertaa niin raivokkaasti hyökkäili että en meinannut saada sitä ajettua ollenkaan pois. Tuloksena yksi vainaja, kun punapääharlekiiniherra törmäili panikoidessaan sen verran rajusti seinille että sai niskansa nurin. 😪 No nyt on taas yritetty pöllönkuvia ja naamioverkkoja viritellä, mutta eipä noista aiempinakaan vuosina isommasti ole apua ollut. Kovin harmittaa jos ulkoilukauden joutuu joka kesä melkein parhaiden kelien aikaan lopettamaan kesken, mutta milläs noille tirpoille kerrot jotta ei se peto teidän kimppuun oikeasti pääse vaikka seinään paukuttaa.

Eikä nuo viime aikojen uutisetkaan taas kovin suuresti mielialaa nostata. 
No jospa tää tästä taas kääntyisi...

Piharäpsyjä

Pihahäkki elokuisessa kuosissa. Orvokit ainakin ovat pitäneet viileästä kesästä ja monsuunikuuroista...

Auroralla on rakennusprojekti meneillään, en vielä ole hennonut kertoa sille että kohta tulee jo yöpakkaset, eikä välttämättä kesäasunnossa ole sitten enää kivaa...

Vuosihuolto

Olen tässä pikkuhiljaa tehnyt lintuhuoneen vuosipuunausta kun tirpat on olleet päivät pihalle hätisteltynä pois tieltä. Alkoi pari viikkoa sitten pikkuhäkin tyhjennyksellä ja pihasuihkuttelulla.

Sitten jatkettiin seinien ja vaikeamminkin saavutettavien nurkkien putsailulla ja pölyjen pyyhinnällä. Jossain matkan varrella totesin jotta enenevässä määrin on alkanut ärsyttää se että lintuhuoneen säilytyssysteemi on aika epäkäytännöllinen, kaikki usein tarvittava on erimallisissa hankalasti asettuvissa tölkeissä ja purkeissa joita saa siirrellä ja kaivella toistensa alta ja takaa kun jotain haluaa, ja sitten taas esillä pikkuhäkin alla laatikot, joissa on epämääräistä roinaa jota tarvitsee ehkä vielä joskus ja jouluna. Tuloksena pari vierailua Ikeassa, rojulaatikoiden läpikäynti, pientä pyörittelyä ja tadaa, ny on sapuskat siististi käden ulottuvilla ja hankalammin saavutettavissa lipaston kaapeissa ja yleislaatikoissa sitten se satunnaisemmin tarvittava varastoroina, josta vielä ne kaikkein epämääräisimmät osat siirretty suosiolla Lassila&Tikanojan huoleksi.

Pikkuhäkit putsattuna, orsitettuna ja valmiina käyttöön

Siemenet uudessa hyllyssä siisteissä ja helposti saavutettavissa laatikoissa,
huomaa myös hartaudella nykerretyt sisältöilmaisinpyörylät.

Samaten lisäravinteet käytännöllisemmin esillä tölkitettynä,
hirsseihinkin pääsee purnukoiden yli käsiksi mitään siirtelemättä, ja ne oikeasti useimmiten käytössä olevat kipot ja kupitkin kohtuullisin ponnistuksin saatavilla.

Lopuksi vielä lentohäkin totaalityhjennys, kuuraus, uudelleenorsitus ja -kuivitus. Puhdasta ja siistiä on taas edes pari päivää... (Sit kun vielä joskus jostain sais inspiraation tehdä sama muuallakin huushollissa...)

Täydellisen kuivikkeen metsästykokeilussa tällä kertaa olkipohjaista Superpahnaa,
mutta siitä enemmän joku toinen kerta...

Viiruille suojakoppi, jos ny kermapepuille kelpaa. Vähän jotain lymypuskia pitää ripotella muuallekin häkin pohjalle jahka ensin näkee mihin isoimmat kakkakertymät alkaa sijoittua.

Valmis!

Siipikarjatilallinen

Jo tovin on ollut vähän sellainen kutina jotta olis pitkästä aikaa kiva ottaa pari miniviiriäistä häkkien pohjaa kuopsuttamaan. Nytpä sitten viimein sorruin ne hankkimaan. Nykyään vaan jopa tuommoinen pieni lemmikkikirppu vaatii rekisteröitymisen siipikarjanpitäjäksi. No mikäs siinä, eiku hakemukset vetämään. 

Tuuppasin pienet raa'asti suoraan pihahäkkiin tepsuttelemaan, vaikka Faunatarkauppias koitti väittää niitä ihan vaan sisälinnuiksi. Joo, eihän ne nyt toki mitään pakkasenkestäviä ole, mutta kyllä nyt melkein lintu kuin lintu sentään näin sydänkesällä ulkona tarkenee näilläkin leveyksillä kunhan jotain suojaa on tarjolla. Vähän tuo tämän aamun monsuuniennuste hirvitti ja mietin pitäiskö ne metsästää sisälle. Lämminhän siellä kuitenkin on niin tuumasin jotta pienempi stressi tässä vaiheessa pieni kastuminen on kun vähän arkoja vielä ovat. Ja onhan siellä se kuivaosiokin jonne vielä herrasväelle viritelty ensikodiksi pahvilaatikosta suojakoppi jos sattuu kelpaamaan (plus seinustalla vielä räystään suojaa). Toistaiseksi ainakin ovat hyvin virkeitä eikä näytä säätila vähääkään haittaavan viipotusta, olkoot siis tuolla edelleen toistaiseksi ainakin niin kauan kuin yölämmötkin on kymmenessä asteessa ja ylikin.

Rouvaviiru

Herraviiru

Vaviskaa tienoon kanalat, tästä se tehotuotanto alkaa... 😜

 ***

 päivän bonuskuvat

Sulkasato sucks

Ulpukka ja orvokit