01 toukokuuta 2013

When it rains it pours

Läheinen vakavasti sairaana ja nyt pääsi kunnolla katsomaan kun sai vapun kylkeen kinuttua pari päivää vapaata. Sitten vaan piti arpoa onko pahempi jättää Sheldon siksi aikaa sairaana kotiin heitteille ja keskeyttää lääkekuuri vai stressata raahaamalla mukaan puolen Suomen päähän outoon ympäristöön. Valitsin sitten jälkimmäisen. Kunto alkoi sitten mennä ennestään alaspäin syömättömäksi ja voimattomaksi ja takaisinpäin tullessa pieni lopulta uupui kuljetuskoppiinsa. :´(

Tämä oli niin tuskallinen deja vu edellisen kamsun kohtalosta kuin olla voi, tosin sillä kertaa se jäi kahden yön reissun ajaksi yksin kotiin ja oli sitten sillä aikaa kuollut.

Onko sen nyt sitten ihan tosi että minä en onnistu kahta vuotta pidempään pitämään kameleonttia hengissä? Sheldon kuitenkin oli niin reipas ja hyvinsyövä ja ongelmaton kaveri, ennen tuota varsin yllättävää ja äkillistä sairastumista. Ei mitään hoidossa oleellisesti muuttunut mutta oliko jokin sitten pielessä lämmössä tai kosteudessa tai ilmanvaihdossa tai jossain? Pitäiskö yrittää vielä kolmas kerta vai suosiolla vaihtaa lajia?  Jotain tuohon tyhjään purkkiin kyllä pitää hommata, siihen kuitenkin vaistomaisesti aina ohikulkiessa katse hakeutuu kunnes muistaa ettei siellä nyt ketään olekaan oksalla keikkumassa. Ja noin tsiljoona keskenkasvuista sirkkaakin odottaisi syöjää...

Ja sairas se läheinenkin on edelleen.

Että glada vappen vaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti