27 syyskuuta 2018

Matkamuistoja ja naamiaisasuja

Lintutorni olohuoneessa
Pikaiselta hollanninmatkalta tarttui taas mukaan läjä höyhenikkäitä tuliaisia. Lintuhuoneen varahäkkilaita pitää ensi viikolla tyhjentää pariksi päiväksi ilmalämpöpumpun asennuksen vuoksi. En viitsinyt tulokkaita turhaan stressata niin tiuhalla eestaas siirtelyllä, joten pääsivät nyt alkuun tilapäisesti  karanteenaamaan olohuoneeseen vanhoihin sekalaisiin pikkuhäkkeihin. 

Alimmassa häkissä on kanarialintuja, kaksi värikanariaa ja kaksi pikkuista minikanarialintua. Keskellä vähän uutta verta harrikkaparveen ja (jälleen kerran...) uusi timanttipulu yksinäiselle kaveriksi. Ylimpään on tarkoitus vielä siirtää pesityshäkin evakkoretken ajaksi joko siinä majailevat harrikkanaaraat, tai sitten lintuhuoneessa vielä olevan pikkuhäkin eristyskoiraat.

Koiraskanaria, lähinnä ehkä punainen (tai pronssi) akaattimosaiikki, vaikka on hiukan ylipunainen mosaiikiksi ja tummuusaste vähän akaatin ja mustan akaatin välimaastosta. (Ja tietysti just kun olin tuon ostanut olisi selkeämmän värisiä akaattimosaiikkeja ollut tarjolla seuraavalla tiskillä, mutta kaunishan tuokin on.)
Punainen mosaikkinaaras, oikein soma.
Minikanaria, vähän sulkasatoinen. Tämä voisi ehkä olla koiras.
Rotu varmaan raza española (ei tullut sitten kysyttyä tarkemmin), joskin vielä pienempikin raza voisi olla.
Ja minikanarian kaveri, mahdollisesti naaras.
Akaatti näyttää vieressä melko möhköltä kokovertailussa.

Harrikkapuolella sitten on lähinnä naaraita, kun vanha parvi on sekalaisista syistä päässyt pahasti koirasvaltaiseksi. 
Porukan ainoa poika, että saa erisukuisen siniparin
Keltainen naaras
Sininen naaras
Toinen sininen naaras, valkorinta
Sinisplittinaaras (toivottavasti oikeasti eikä vaan myyntipuheissa),
rähjännyt reissussa höyhenensä vähän sikinsokin.

Viimeiselle vapaalle paikalle (5 tipua per saattaja saa kuskata ennen kuin aletaan laskea kaupalliseksi tuonniksi) vähän harkitsin vielä yhtä harlekiinia, tai vielä yhtä kanariaa, mutta sitten pulutiskillä päätin kuitenkin ottaa yksinäiselle Tiffanylle uuden kaverin. Koitin kyllä koirasta kysellä mutta saa ny nähdä mikä siitä nyt sitten loppujen lopuksi kotiuduttuaan paljastuu, ainakin toistaiseksi huuhuttelu on ollut kovin pientä ja hiljaista...


Tiffany puolestaan jossain vaiheessa rymelsi pyrstösulkiaan poikki, ja on nyt tiputtanut ne loputkin nysät. Sulautuisi aika hyvin viiriäisten sekaan... :D

 Korppikotkaosasto taas aikoo vaihtaa naamiaisasunsa piikkisioiksi...
Orinoco on jo hyvässä vauhdissa höyhenten kasvatuksessa
Hekla on vielä vähän jäljessä, mutta kyllä sekin ihan kivasti jo piikkejä puskee.
Kardinaalitkin varistaa sulkia kuin syksyn lehtiä, mutta niillä sentään touhu on ihan normaalia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti