10 tammikuuta 2020

Kissakatsaus

Kierrätyskissa Riitu on nyt madotettu, rokotettu ja sirutettu. (Huom: uteliaalla kissannenällä ei kannata tökätä Dronspot-tuubin kärkeen, seurauksena sinkoaminen hetkeksi etäämmälle ravistelemaan päätä vaahtoa sylkien...)

Joulun tienoilla kattimus matkusti eestaas Kajaaniin ja takaisin ilman isompia ongelmia ja kävi paluumatkalla vielä pikaisesti kietaisemassa äitini tassunsa ympärille. Asioi hiekkalaatikollaan mallikkaasti, ei järsiskele kasveja (paitsi pullojukan roikkuvat, pitkät ja kapeat lehdet on kiehtovia) ja osaa varsin taitavasti tutkailla paikkoja tiputtelematta tavaroita. Alkuvaiheen pienen vierastelun jälkeen siitä on kuoriutunut varsin seurankipeä kaveri, jaloissa ja sylissäkin viihtyy palluteltavana vaikka aiemmin on ollut aika varautunut. Viime aikoina yötkin on nukkunut sängyssä meidän jaloissa.

Compact mode
Extended mode
 


Märkäruokien kanssa tuo vaan yhä nirsoilee ja edelleen on kartoituksen alla ne merkit ja maut jotka kelpaa sekä huoltohenkilöstölle (ei viljoja ja sokereita ja mahdollisimman vähän ylimääräistä täytetauhkaa eläinperäisten ainesten ja tarpeellisten vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi, jo niitäkin on sen miljoona erilaista...) että loppukäyttäjälle (ei mitään kalanhajuista ja tähtien asento oikea). Jokunen ihan hyvin kelpaava on jo löytynyt, sitten on niitä jotka suunnilleen päivän aikana tulee närpittyä jos ei muutakaan ole ja sitten niitä joilla vaan yritetään myrkyttää viaton luontokappale ja puolet tai enemmänkin on vielä koskematta seuraavana päivänä. On tuolla onneksi sen verran vanhaa vararasvakerrosta ettei nyt ihan heti kuihdu pois vaikka välillä hetken vähän huonommin syökin...
Pahanmakuinen ruoka saa kissaparan kieriskelemään tuskissaan

Kunhan ne parhaiten maistuvat märkäsapuskat on setvitty, koitetaan ruokkia pääosin niillä ja ehkä kerran-pari viikossa jollain raa'alla/kevyesti mikrotetulla lihalla (ainakin eri elikoiden sydämet tuntuu jopa kelpaavan) ja nappuloita jatkeena lähinnä aktivointileluissa ja lomamuonana.
Tässä ei ole enää juurikaan haastetta edes lisäosilla tuunattuna

Namuhiirikin tyhjenee näppärästi
Muuten päivät sujuu torkuskellen ja leikkien. (Mihin rinnakkaisuniversumiin muuten kissanlelut katoavat? Konttasin koko talon huonekalujen ja kaappien alustat läpi taskulampun kanssa ja hukassa on edelleen ainakin kaksi palloa ja verkkotuubi). Pari kertaa on käyty tutustumassa tonttiin valjaissa ja lintujen pihahäkkiinkin pääsee vaaniskelemaan silloin kun siellä ei ole tirppoja ulkoilemassa. Yhden metsämyyrän Suuri Metsästäjä jo sai siellä paikallistettua ja eliminoitua, ja oli hyvin järkyttynyt ja närkästynyt kun sitä ei saanutkaan tuoda sisälle... Palvelusväki myöskään hyvin turhauttavasti ei tunnu tajuavan selkeitä komentoja avata lintuhuoneen ovea.
 
Etätyöassistentti
Löytyiskö täältä tänään myyriä tai hiiriä...

Kynsihuoltoa
Tipi-tv kiinnostaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti