Joulun tienoilla kattimus matkusti eestaas Kajaaniin ja takaisin ilman isompia ongelmia ja kävi paluumatkalla vielä pikaisesti kietaisemassa äitini tassunsa ympärille. Asioi hiekkalaatikollaan mallikkaasti, ei järsiskele kasveja (paitsi pullojukan roikkuvat, pitkät ja kapeat lehdet on kiehtovia) ja osaa varsin taitavasti tutkailla paikkoja tiputtelematta tavaroita. Alkuvaiheen pienen vierastelun jälkeen siitä on kuoriutunut varsin seurankipeä kaveri, jaloissa ja sylissäkin viihtyy palluteltavana vaikka aiemmin on ollut aika varautunut. Viime aikoina yötkin on nukkunut sängyssä meidän jaloissa.
Compact mode |
Extended mode |
Märkäruokien kanssa tuo vaan yhä nirsoilee ja edelleen on kartoituksen alla ne merkit ja maut jotka kelpaa sekä huoltohenkilöstölle (ei viljoja ja sokereita ja mahdollisimman vähän ylimääräistä täytetauhkaa eläinperäisten ainesten ja tarpeellisten vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi, jo niitäkin on sen miljoona erilaista...) että loppukäyttäjälle (ei mitään kalanhajuista ja tähtien asento oikea). Jokunen ihan hyvin kelpaava on jo löytynyt, sitten on niitä jotka suunnilleen päivän aikana tulee närpittyä jos ei muutakaan ole ja sitten niitä joilla vaan yritetään myrkyttää viaton luontokappale ja puolet tai enemmänkin on vielä koskematta seuraavana päivänä. On tuolla onneksi sen verran vanhaa vararasvakerrosta ettei nyt ihan heti kuihdu pois vaikka välillä hetken vähän huonommin syökin...
Pahanmakuinen ruoka saa kissaparan kieriskelemään tuskissaan |
Kunhan ne parhaiten maistuvat märkäsapuskat on setvitty, koitetaan ruokkia pääosin niillä ja ehkä kerran-pari viikossa jollain raa'alla/kevyesti mikrotetulla lihalla (ainakin eri elikoiden sydämet tuntuu jopa kelpaavan) ja nappuloita jatkeena lähinnä aktivointileluissa ja lomamuonana.
Tässä ei ole enää juurikaan haastetta edes lisäosilla tuunattuna |
Namuhiirikin tyhjenee näppärästi |
Etätyöassistentti |
Löytyiskö täältä tänään myyriä tai hiiriä... |
Kynsihuoltoa |
Tipi-tv kiinnostaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti