Gomeraa ja koronaa

Menipäs taas suuri osa maaliskuuta hujauksessa ohi. 

Heti kuun ensimmäisenä päivänä alkoi talviloma, ja käytiin ulkomailla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen (jos nyt ei paria ruotsinreissua lasketa). Matka suuntautui kanariansaarten La Gomeralle, oikein kiva kohde testatessa omaa reissauskestävyyttä sitten selkävaurion. Miellyttävä lämpötila, kauniita maisemia, aurinkoa ja rauhallista oleilua. Ainoa vaan että ei sillä saarella kovin montaa neliötä tasaista maata ole, ja "helppojen" kävelyreittien mäkitreeniosuuksilla kyllä käväisi muutaman kerran mielessä jotta jatkossa lomamatkat vois suuntautua lähinnä Hollantiin tai Pohjanmaalle... Onneksi oli otettu vuokra-auto, niin jalkojen hyydyttyä voi jatkaa maisemien ihailua saaren serpentiiniteillä.

- Unohtuiko jotain pakata?

Valle Gran Rey, jossa majapaikka sijaitsi

Iltaisin rannalla auringonlasku otettiin vastaan rummutusesityksen kera

Saaren itälaidalta näkee kirkkaalla säällä Teneriffan ja Teiden

Ja länsilaidalta El Hierron ja La Palman

Näköalapiste tyhjän päällä lasilattialla

Saaren keskiosaa hallitsee Garajonayn kansallispuisto ja laurisilvametsä

Saarella oli 2012 laajoja metsäpaloja, joiden arvet umpeutuu hitaasti

Jaksaa, jaksaa....

Valassafarilla nähtiin paljon pallopäävalaita

Tarmokas laivakoira

Gomeralla pitäisi majailla puolimetrisiä jättisisiliskoja. Eipä kyllä meillä silmään osunut kuin ihan tavallisen kokoisia, ja pieni skinkki muurinkolossa.

Täysikuu ja kuvaaja

Kaveri kävi matkan aikana huoltamassa muut pienotukset kotona muutamaan kertaan, mutta karvanopat vietiin suosiolla hoitolaan. Vähän hirvitti etukäteen palaako Riitulla jossain vaiheessa käpy juniorin sähläilyyn kun ovat viikon teljettynä samaan parin neliön vankikoppiin, vaan hyvin siellä oli sujunut, mitä nyt ihan kauhea sylivajaus pääsi tulemaan. (Tosi yllättäen hoitolahäkin oveen oli viikon aikana ilmaantunut postit-lappu "KARKAILEE!" ja kommentti oli varsin diplomaattinen "aika aktiivinen tuo toinen" 😂 )

- Ai kiva, me päästään matkalle mukaan!

- Aika lyhyt oli matka, eikä tää kyllä ihan kanarialta näytä...?

- Poissa hyvä, kotona paras

Loma vaan sitten venähti vähän suunniteltua pidemmäksi, kun paluulennolla juuri selän takana istui joku yskijäkuoro, ja kuinka ollakaan parin päivän päästä alkoi itselläkin nenä vuotaa ja yskittää ja olo mennä aika nopeasti kurjaksi. Saatiin siis molemmat ylimääräisenä tuliaisena korona, pitkäänhän tuota onnistuttiinkin väistelemään. Piti maanantaina vaan laittaa työpaikalle viestiä jotta nyt ei kyllä millään kykene... Muutama päivä meni melko koomassa ja joka kohtaa kolottaen  sohvanpohjalla, vaan nyt alkaa pikkuhiljaa taas olo normalisoitua.