Yhden sortin hulluus

Taas se aika vuodesta, kun riehaantuu kylvämään kaikenlaista vailla mitään käsitystä mihin niitä saa sitten mahtumaan taimettumisen ja ulosheiton välissä, ja vielä niin että karvahortonomit ei pääse kovin paljon osallistumaan latvontaan ja mullanvaihtoon...

"Idätyskaapissa" on tällä hetkellä lähinnä erilaisia petunioita ja samettikukkia. Kylvämättä kokonaan vielä esim auringonkukat jotka ehtii hyvin vielä myöhemminkin. Ja varastossa on läjä daalianjuurakoita jotka saa vielä hetken odotella ennen istutusta... johonkin... Saatan tilata myös vielä noita omia täydentämään muutaman valmiin pikkutaimen... (Pitäis ehkä perua kaikki puutarhaliikkeiden uutiskirjeet...)

Kohta pitää nuokin alkaa koulia omiin purkkeihinsa ja sitten alkaakin tulla tilaongelmaa kun tuli siemeniä laitettua vähän reilulla kädellä, etenkään ylivuotisista pusseista kun ei ikinä tiedä kuinka hyvin ne vielä itää....

Viherkasvikaapissa on valot, joten sieltä on evakuoitu taimien alta muualle joitakin vähiten kissoja kiinnostavia rehuja. Koulittuna on jo tomaatit (niitäkin reilunlaisesti kun on eri lajikkeita ja jokaista piti tietysti varalta laittaa useampi siemen multiin jos eivät kunnolla kasva...) ja kesäköynnöksiä jotka alkaa äkkiä kietoutua toisiinsa vihersotkuksi josseivät ole omissa purkeissaan riittävällä hajuraolla. Hankittuna on yksi uusi kasvivalokin niin saa taas tilan loppuessa viritellä lintujen varahäkinkin taimikasvatuspisteeksi...

 

 

On muuten eroa siemenillä ja siemenillä, vasemmanpuoliseen purkkiin on yhtä aikaa kylvetty kahta eri väristä ahkeraliisaa, samasta paikasta ostettukin. Toiset kasvaa ja toiset, noh, on siinä vielä vähän jotain vihreää...

 

 

Ja sitten on kokonaan no show -osasto, osaa yritetty jo uusintakylvääkin jos siemeniä oli jäljellä. Notkuvat nyt vielä tovin tuolla reunamilla jos vaikka jotain ihmeheräämisiä vielä tapahtuisikin... (Huomatkaa muuten nerokas leipäpussinsulkijoiden kierrätys kylvösten merkkaustikkuina...)

 

 

En muuten edes yritä laskea tuleeko nuo kaikkien multa/siemen/valo/purkki/tiesmitä -kulujen jälkeen oleellisesti halvemmiksi (tai jopa kalliimmiksi..) kuin jos ostaisi alkukesällä valmiit kukkivat taimet, vaan saapahan ainakin just mieleisiä lajikkeita (jos sattuvat kasvamaan...). Ja kivahan noita ihan mielenvirkisteenä on paapoa ja virittäytyä hiljalleen kevät/kesätunnelmiin heti kun alkaa päivä vähän pitenemään synkimmän talvikauden jälkeen.

Pientä pintaremonttia

Ompeluseurala on jo jonkun aikaa ollut ehostuksen tarpeessa, ei vaan ole saanut aikaiseksi oikeasti tarttua toimeen sen kanssa... (Kokonaisuudesta otettuja kuvia joutuu käsittelemään aika rankasti kun väkisinkin ilmaosa ylivalottuu ja/tai vesiosa jää pimeäksi, tai pitäis kuvata puoliskot erikseen ja liimailla ne sitten kuvankäsittelyllä yhteen...)

Etenkin silmiä särki tuo yläosa, jossa puolet seinällä kiipeilevistä kasveista on kuollut ja toinen puoli hautautumassa liikaakiin rehottavan kultaköynnöksen alle.

Ensiapuna on nyt ilmaosaan lisätty pari tekokasvimattopalaa  tuomaan vehreyttä pohjaan, kuivuneet kasvinjäännökset poistettu ja kultaköynnöstä trimmattu. Vesiosassa on lähinnä hinkattu kuplalohikäärme levistä (ja siinä sivussa lähti puolet maalista...) ja poistettu sieltäkin ränsistyneitä kasveja. Punaisen Ludwigian latvat laitoin isoon altaaseen, vaan siellä alkoivat heti pukata paksua levää niin voi olla että siellä eivät oikein kasva... 

Allasosa tarvitsisi kipeästi parempaa sisustusta vaan vähän on inspiraatio hukassa sen kanssa. Jotain uusia kasveja jo hankin vaan ne on niitä pienenpieniä vitrokuppitaimia niin kestää tovi ennen kuin näkee mitkä niistä ylipäätään lähtee jossain altaassa kasvamaan, saati että ovat sen kokoisia että niistä oikeasti koristeeksi on.

Yläosaan voisi tuon aika tylsän bambuputkilon tilalle vielä etsiä jonkin esteettisemmän kivan vänkkyräisen oksan tai pari, ja niihin saisi lisää pieniä epifyyttejäkin (pitää vaan yläosassa tasapainolla täytön kanssa niin että allasta mahtuu vielä huoltamaan ja sinnekin vielä jotain valoa pääsee).Keskelle alhaalle vesiviljelyyn tuikatut köynnösviikunan pistokkaat toivottavasti lähtevät peittämään tuon paljaan alueen taustassa, jolloin vois ottaa tuon turhan isona kasvavan kultaköynnöksen kokonaan pois,,,

Viime viikonloppuna kävin hakemassa platylaan pari lisäfisua. Siellä kaupassa vaan oli myös hienoja makean veden ampujakaloja, ja nehän sopis tuohon purkkiin kuin nenä päähän kun ilmatilaan voisi välillä laskea virikkeeksi jotain kärpäsiä ammuskeltavaksi. Kokokin altaassa googeloinnin mukaan nippa nappa riittäisi muutamalle fisulle. Voi olla että juuri saatu ylimääräinen tulospalkkio menee nyt (vaihteeksi) akvaariokauppaan...

Murjotus

- Nostit pois sylistä. Kesken unien. Meen tänne ihan piiloon mököttämään enkä tule pois ennen kuin huolestutte ja  hätäilette mihin oon hävinnyt. Nih.

Pikapesu

Henkilökunta palasi kauppareissulta ihan kesken kissain päiväuniajan. Vastaanottokomitea väsähti eteisen matolle.

Kaisla käytti heti hyväksi tilaisuuden pikapestä Riitun korvallisia.

Painiotteluhan siitä sitten taas syntyi...

Välineurheilua

Neulomiseen tarvitaan lankaa ja sopivan paksuiset puikot, eikä välttämättä mitään muuta. Vaan ajan mittaan siihen oheen voi alkaa hiipiä kaikenlaista pientä oheissälää, niin kuin vaikka puikkomittoja,  mittanauhoja, silmukkamerkkejä, stoppareita, ohjekirjasia, palmikkopuikkoja, lankasaksia... 

Sitten kun homma alkaa lähteä lapasesta (ja piposta, sukasta, huivista ja villapuserosta) niin voi alkaa hankkia ja testailla kaikenlaisia hifistelytarvikkeita, niin kuin vaikka neliskanttisia puupuikkoja, erilaisia pyöröpuikkosettejä vaihdettavilla kärjillä ja kaapeleilla tai keskeltä taipuvia sukkapuikkoja... (Puhumattakaan siitä alati turpoavasta varastosta sekalaisten kasvien ja elikoiden karvoja sisältäviä lankoja kaikissa sateenkaaren väreissä ja vahvuuksissa.)

Kahta en vaihda, toinen on tuo punainen "mini shorties" pyörösetti (siinä kärjet 2 -3,25 mm, harvoin itse sen paksumpia kaipaan) ja toinen nuo keskeltä taipuvat crasy trio puikot (ja nekin voisi kyllä korvata minisetin päillä ihan lyhyiden kaapelien kanssa niin että yksi kolmesta on sen 0,25mm paksumpi tai ohuempi muita; tai sitten pitkällä kaapelilla luuppamalla). Noilla minipyöröillä on etenkin tämmöisen pienikätisen erittäin kätevä neuloa sukat ja lapaset ja kaikki muukin ilman joka suuntaan sojottavien suorien puikkojen jatkuvaa venkslausta. Ja kissatkin arvostaa kun sylissä lojuessa ei vähän väliä tökitä puikoilla. Villapaitoihin paksummilla langoilla sitten on tuo vähän pidempien kärkien pyörösetti mukavampi käyttää.

Ja kun lopullisesti nyrjähtää, niin tokihan noin kaksi kertaa vuodessa käsiteltäviä lankavyyhtejä varten tarvitaan ihan välttämättä vyyhdinpuu ja kerijälaite. (Talonmies  vyyhdinpuun virkaa toimittaessaan aina huokailee kovin kärsivästi, eikä välttämättä oikein keskity optimaaliseen suoritukseen, tai ole just heti tarvittaessa saatavilla. Ja kun se käsin kerintä vaan on niin puuduttavaa touhua, niin henkisesti kuin fyysisestikin).

Kerijälaitteen testailu ensin vanhalta kerältä toiselle. Laatikko apuna ettei purettava kerä pyöri pitkin lattioita karvaantumassa... eiku...

Olisi ehkä voinut ennakoida että laatikon ja siellä pomppivan lankakerän yhdistelmä saattaa tuottaa tavallistakin innokkaampia avustusjoukkoja...

Ja sitten vielä vyyhdinpuukin kaveriksi, ensimmäisessä testissä jotain vironvillaa lankavuoren uumenista.

Ihan siistejä keriä tulee tuolla vempeleellä sekä isosta 250g vyyhdistä että 20g minivyyhdistä, tai levinneistä keränlopuista. Joidenkin minivyyhtien ohuen ja suht liukkaan langan kanssa tosin vähän sai katsoa että kerä alkaa muodostua suht keskelle laitteen pidikettä ettei tullut toispuoleinen ja purkautuva lopputulos. Noilta keriltä lankaa voi neuloessa juoksuttaa sujuvasti sekä kerän sisältä että päältä, kätevää etenkin jos neuloo kahta sukkaa/lapasta/hihaa yhtä aikaa. 

No onkos tullut kesä...

 Joko saa julistaa kevään alkaneeksi?

Lumikellot kukkii jo!

Seinustan karhunvatukka ei vielä ole edelliskesäisistäkään lehdistä luopunut