09 maaliskuuta 2025

Välineurheilua

Neulomiseen tarvitaan lankaa ja sopivan paksuiset puikot, eikä välttämättä mitään muuta. Vaan ajan mittaan siihen oheen voi alkaa hiipiä kaikenlaista pientä oheissälää, niin kuin vaikka puikkomittoja,  mittanauhoja, silmukkamerkkejä, stoppareita, ohjekirjasia, palmikkopuikkoja, lankasaksia... 

Sitten kun homma alkaa lähteä lapasesta (ja piposta, sukasta, huivista ja villapuserosta) niin voi alkaa hankkia ja testailla kaikenlaisia hifistelytarvikkeita, niin kuin vaikka neliskanttisia puupuikkoja, erilaisia pyöröpuikkosettejä vaihdettavilla kärjillä ja kaapeleilla tai keskeltä taipuvia sukkapuikkoja... (Puhumattakaan siitä alati turpoavasta varastosta sekalaisten kasvien ja elikoiden karvoja sisältäviä lankoja kaikissa sateenkaaren väreissä ja vahvuuksissa.)

Kahta en vaihda, toinen on tuo punainen "mini shorties" pyörösetti (siinä kärjet 2 -3,25 mm, harvoin itse sen paksumpia kaipaan) ja toinen nuo keskeltä taipuvat crasy trio puikot (ja nekin voisi kyllä korvata minisetin päillä ihan lyhyiden kaapelien kanssa niin että yksi kolmesta on sen 0,25mm paksumpi tai ohuempi muita; tai sitten pitkällä kaapelilla luuppamalla). Noilla minipyöröillä on etenkin tämmöisen pienikätisen erittäin kätevä neuloa sukat ja lapaset ja kaikki muukin ilman joka suuntaan sojottavien suorien puikkojen jatkuvaa venkslausta. Ja kissatkin arvostaa kun sylissä lojuessa ei vähän väliä tökitä puikoilla. Villapaitoihin paksummilla langoilla sitten on tuo vähän pidempien kärkien pyörösetti mukavampi käyttää.

Ja kun lopullisesti nyrjähtää, niin tokihan noin kaksi kertaa vuodessa käsiteltäviä lankavyyhtejä varten tarvitaan ihan välttämättä vyyhdinpuu ja kerijälaite. (Talonmies  vyyhdinpuun virkaa toimittaessaan aina huokailee kovin kärsivästi, eikä välttämättä oikein keskity optimaaliseen suoritukseen, tai ole just heti tarvittaessa saatavilla. Ja kun se käsin kerintä vaan on niin puuduttavaa touhua, niin henkisesti kuin fyysisestikin).

Kerijälaitteen testailu ensin vanhalta kerältä toiselle. Laatikko apuna ettei purettava kerä pyöri pitkin lattioita karvaantumassa... eiku...

Olisi ehkä voinut ennakoida että laatikon ja siellä pomppivan lankakerän yhdistelmä saattaa tuottaa tavallistakin innokkaampia avustusjoukkoja...



Ja sitten vielä vyyhdinpuukin kaveriksi, ensimmäisessä testissä jotain vironvillaa lankavuoren uumenista.


Ihan siistejä keriä tulee tuolla vempeleellä sekä isosta 250g vyyhdistä että 20g minivyyhdistä, tai levinneistä keränlopuista. Joidenkin minivyyhtien ohuen ja suht liukkaan langan kanssa tosin vähän sai katsoa että kerä alkaa muodostua suht keskelle laitteen pidikettä ettei tullut toispuoleinen ja purkautuva lopputulos. Noilta keriltä lankaa voi neuloessa juoksuttaa sujuvasti sekä kerän sisältä että päältä, kätevää etenkin jos neuloo kahta sukkaa/lapasta/hihaa yhtä aikaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti