Talvella Riitulla on hurjan paksu ja tuuhea turkki, ja koko otus on pyöreä ja pörheä kuin kuutti konsanaan. Tänä vuonna viileä kesäkuu varmaan vähän hidasti karvanvaihtoa, ja heinäkuussa sitä aluskerrastoa pudoteltiin sitten sitäkin ahkerammin, ja harjatessa pohjavillaa on irronnut kourakaupalla.
Nyt loppukesästä Riitu onkin melkein kuin eri kissa ja olemus sirompi kun karvapeite on huomattavasti harvempi. Ihan sileä ja siisti sen karvapeite ei kyllä juuri missään vaiheessa ole, kun uuden talviturkin kasvatus alkaa pohjalla melkein samantien kun edelliset on hierottu palveluskunnan vaatteisiin ja mattoihin. Kaislakin toki karvaansa vaihtaa, mutta pohjavillattomana ero talven ja kesän välillä ei ihan niin dramaattinen ole ainakaan tähän mennessä ollut.
 |
Vasemmalla niukempi ja harvempi kesäkarva, oikealla kevättalven lämpökerrastoturkis, johon sormet voi upottaa kuin pehmoiseen pumpulipalloon. |
 |
Ylhäällä kesän solakka silakka ja alhaalla talvipallerohylje, painossa ei kuvien välillä oleellista eroa. |
 |
Neiti kesäheinä (älkää katsoko roikkuvaa vatsanahkalerpaketta...) |
 |
Talvimatami |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti