Osastoa ja ympyröitä

Paikka: Solbacka
Ratsu: Jussi
Opettaja: Kata
Aihe: Vauhdinhallinta

Alkuverryttelyssä osastossa ratsastusta mutkitellen, siis pyrkimys säädellä ratsun vauhtia tarpeen mukaan niin että etäisyydet pysyy vakiona. Sitten pääty-ympyrälle niin että puolet porukasta menee sisempänä pienempää ympyrää ja loput ulompana isompaa ympyrää vastaikkaiseen suuntaan. Ja sitten temponvaihteluita ravissa puoli ympyrää/ympyrä hidasta lyhytta ravia ja sitten hiukan lisättyä. Ja vielä muutama kierros harjoituslaukkaa. Ja sitten ympyröiden vaihto ja sama uudelleen. 

Jussi varsin kivalla tuulella, lyhyt laukka meni hetkittäin jopa kohtuullisen nätisti. Hidas ravikin varsin hyvin, lisäys vaan ei pikku panssarivaunulta oikein tahtonut irrota, tarjosi vaan laukkaa vaikka mitä koitti tehdä. Sainhan mä kehujakin, kuulemma varsin taitava suoritus nostaa väärä vastalaukka sillä pienemmällä ympyrällä... :D

Jussi oli taas karsinassa niin liikkis ja hellyydenkipeä, nuoli selkää kun koitin jynssätä mutakerrosta pois etujalasta.

Yllättävä takaisku

Talonmies kävi varastossa härveleitä sijoittelemassa, ja tuli huutamaan, "täällä on kuolleita kultakaloja". Mitvit, pari päivää sitten kun viimeksi kurkkasin oli kaikki vielä ihan kunnossa. Koko pitkä talvi on sujunut hyvin ja nyt kun olisi enää päiviä siihen että tuo lätäkkö sulaa ja pääsee sen putsaamaan ja laskemaan kultikset kesälaitumille, tulee takkiin. Hiukkasen harmittaa.

Toinen uusista keltaisista ja yksi vanha punainen oli heittäneet lusikan nurkkaan, haavin ne pois ja vaihdoin reilusti vettä, nyt ei voi kuin toivoa että muut ei ole niistä raadoista saaneet jotain ikävää myrkytystä ja vielä jaksaisivat hetken sinnitellä. Nyt niitä vois kyllä jo alkaa taas ruokkiakin pikkuhiljaa kunnolla kun ilmat ja varasto alkaa lämmetä. Muutaman murun olen kyllä jo viime aikoina alkanut käydessä nakella vaan laihojahan ne on talvipaaston jäljiltä.

No jos nyt jotain valoisa puolia haluaa etsimällä etsiä, niin voipahan sitten lätäkköön käydä kalakaupasta hakemassa pari sievää täydennystä parveen...

Istuntatreeni

Paikka: Solbacka
Ratsu: Nancy
Opettaja: Piude
Aihe: Istunta ojennukseen

Parin viikon reissu/pääsiäistauon jälkeen odottikin tunnilla kunnon istuntasulkeiset. Alkuverryttely kevyessä ravissa ja sitten lopputunti jalustimet pois ja harjoitusravia ja -laukkaa yrittäen siinä sivussa osua parin puomin yli suunnilleen suoraan. Lopuksi vielä vähän laukkaa pääty-ympyrällä. Ja koko ajan tahkottiin urakalla kroppaa suoraan ja keskelle ja syviä vatsalihaksia käyttöön ja kädet paikoilleen ja hartiat rennoksi ja kaikkea muutakin mikä tuppaa aina repsottamaan. Rankkaa mutta äärimmäisen hyödyllistä. Ja taas tuli mieleen että oikeastaan ennen tuntia ei kannattaisi syödä yhtään mitään...

(Seuraavana päivänä esittelin talonmiehelle komeita mustelmia jotka kaulalle taitetut jalustinhihnat oli reisiin jättäneet. Kommentti oli "ihmettelen vaan tuota selluliitin määrää". On se vielä hengissä... ainakin hetken...)

Kysymyksiä

Montako tipua mahtuu yhteen kylpyvatiin?

Entä  montako tipua mahtuu yhteen ruokakippoon?

Madonlukua

Krookukset jo pukkaa kukkaa seinustalla, kait se on uskottava että kevät kuitenkin on tulossa, vaikka talvi vielä kynsin hampain pitää kiinni läänityksistään eikä oikein huimaa edistystä näy.

Hieman kolea, mutta aurinkoinen päivä. Käytiin siis perinteisellä kevään matobongailuretkellä ja kyllähän noita sahaselkiä kymmenkunta oli talvipesän liepeillä pienellä alueella pälvilaikuissa lämpöä imemässä.

Yksin...

Kaksin...

...ja kolmin.

Vaaleampia

Ja tummempia (mustia ei näkynyt)

Läheisyys lämmittää kyylläkin.

On kuvaajia ja sitten on Kuvaajia...

Maailmaan avaraan

Tänään tein lentohäkille suursiivouksen, pyyhin seinät puhtaiksi, suihkutin ja putsasin lehdet (ne jäljelläolevat...) fiikuksista ja sahasin tontin reunalta vaahteranraaskun uudeksi istuinpuuksi, paksua puhdasta pellavakerrosta unohtamatta. Sitten ovet selälleen pesityskopeista ja lentohäkistä ja odottelin kevätmuuton alkamista.

Pyry ja Tomu olivat lentohäkissä noin viidessä sekunnissa jättäen tenavat tuijottamaan hämmentyneinä perään. Vanhemmat tekivät muutaman pyrähdyksen pesäkopin edessä, "tulkaa ny kakaratkin sieltä tänne isompaan tilaan", ja viimein ensimmäinen uskalias tuli perässä. Ei mennyt kauaakaan kun koko pesue oli muuttanut majaa. Tuisku ja Kuura vähän ujostelivat, menin vähäksi aikaa pois niitä hairitsemästä, ja pian isukki iloisesti hylkäsi perheensä mukavamman elämän toivossa. Noh siirtyi se loppupoppookin lopulta hilljalleen. Viimeistä arkajalkaa kyllä joutui tovin odottelemaan ennen kuin uskalsi jättää tutun syntymähäkin, ja sitten vielä toisen tovin kun ei onneton osunut lentohäkin metriseen avoimeen kohtaan vaan pyöri jonkun aikaa eksyksissä häkin katolla ja jumittui lampun allekin. Ei vissiin ihan terävin kaveri pesueessa... Vaan siellä ne nyt on koko poppoo yhdessä isossa onnellisessa (?)  parvessa.

Äitiii? Isää? Siskot? Ei saa jättää!

Että tämmönen paikka...

Hei miks toi on ton näkönen...?

Tuo ei kyllä ole meidän tenava...

...mut mitä väliä, se rapsuttaa...!

Viimeinenkin lentohäkissä...

Siis mitä tää on? Voiks sitä syödä?

Pulukin pääsi takaisin kotiin sairashäkistä, ainakin toistaiseksi taas oma vähän hömelö itsensä.

Hilut kinttuihin

Tuli se saksanpakettikin viimein. Hetken proxxonilla leikinnän ja parin renkaan tuhoamisen jälkeen tuli alumiinisista umpirenkaista avomallit ja lintulasten kihlaus voi alkaa...

Jokainen kersa sai ensin toiseen kinttuun alumiinisen vuosirenkaan tunnisteeksi, ja sitten toiseen muovisen värirenkaan, jolla yksilöt saa pikavilkaisulla etäämpääkin eroon toisistaan (blondi sai herkän pinkin värirenkaan).

Alumiinirengas pihdeillä kiinni

Ja värirengas levittimellä paikoilleen

Not so happy camper

Sulatkin meni sekasin

Äitii, mikä mun jalassa on!!??

Välipalaksi voi napata sisaruksen silmän?

Pulunpoika sairastaa

Olihan se Pulu jo sunnuntaina aurinkolaikussa nukkuessaan vähän epäilyttävän vaisu. Mut se on vanha ja vähän vaivainen. Ja pitää lämpimästä. Ja reagoi kyllä heti kun sitä tarkemmin yritti katsoa. En sitten siihen sen kummemmin puuttunut. Vaan tiistaina töistä tultua se oli ihan kunnolla kipeä, höyhenet pörrössä ja apaattisena häkin pohjalla. Tuskin silmiään aukaisi kun sille annoin sormenpäästä vähän vesitippoja ensiavuksi ja oli vaikeuksia pysyä jaloillaan edes siinä makuulla. Valmistauduin jo henkisesti että se on menoa nyt, kun nostin sen minihäkkiin lämpömaton ja lämpölampun kanssa, ihan kylmältä tuntui pikkuraukka vaikkei mitään "näkyvää" vikaa ollut eikä rintalastakaan liian pahasti tuntunut.

Tältä näyttää sairas lintu...

Sairashäkissä lämpömatto, lämpölamppu, peitto ja ruokaa helposti nokan ulottuvilla.

Vaan ihmeitä teki lämpö jälleen kerran, jo parin tunnin päästä Pululla oli taas silmät auki ja nousi orrelle istumaan, ja sitten kun vielä ruokakuppikin alkoi kiinnostaa ja pari pientä huuhuhuutakin tuli niin uskalsin jo arvella että taidettiin sittenkin päästä vielä säikähdyksellä. Saa nyt muutaman päivän olla lämpöhoidossa ennen lentohäkkiin palauttamista. Pitäsiköhän sinnekin viritellä joku lämpöpiste noita vanhempia asukkeja varten...

Kevät...

On sitten huhtikuu, lumet sulaa, linnut laulaa ja aurinko paistaa...

...Aprillia, aprillia!

 

Poikasprojekti - pv 60

Kaksi kuukautta siitä kun emoparit on laitettu pesityshäkkeihin, tuloksena kaksi pesällistä pirteitä poikasia jotka harjoittelevat hyvää vauhtia itsenäistä elämää. Ei kyllä voi kuin ihailla noiden seepristen tehokkuutta. Alkaa jo molemmissa häkeissä välillä kakarat saada vähän noottia siitä että täyshoito vanhempien osalta alkaa olla piakkoin finaalissa. Etenkin Pyry ja Tomu alkoivat jo aika tiukasti rähistä jälkikasvulle, syynä pesäkorissa jo uusi munasatsi alullaan. Otin koko pesäkorin pois tunteita kuumentamasta, saa nyt pikkureppanat opetella nukkumista ilman pesäkorin tuomaa turvaa paljaalla orrella. Pitänee alahäkin pönttökin poistaa muutaman päivän sisällä ennen kuin Kuura ja Tuiskukin aloittavat pesinnän uudestaan. Sain viimein renkaat tilattua, jos tulevat ensi viikolla niin taidan laskea koko parven pääsiäisenä lentohäkkiin jatkamaan kasvamista ja lintuetiketin opettelua. Ja tietysti sitä lentämistä.

Tomun ja Pyryn poikaset ovat nyt 30 vuorokauden ikäisiä. Pikkuisen alkaa nokan tyvi jo vaaleta.

Tuiskun ja Kuuran tenavat on kaikki vähän eri sävyä, tummin on samaa sarjaa kuin ylähäkin tytöt, muut sitten siitä enemmän tai vähemmän haaleampia blondeja. Nokan ja kyyneljuovan sävy ei kyllä suoraan korreloi pyrstön peitinhöyhenten kuvioinnin voimakkuuteen. Tiedä sitten miten nuo vielä mahdollisesti muuttuu ensimmäisessä sulkasadossa.

Kaikkein harmain isän ja äidin kera

Ja kaikkein blondein keinuskelemassa.

Blondi ja semiblondi

Semiblondi saattais olla poika

Ja koko väri- ...eiku harmaasävysuora

Ja bonuksena vielä pari päiväunilla olijaa lentohäkistä, Pulu oli asettunut aurinkolaikkuun torkkumaan. Harlekiiniherra taas limoviikunan suojaan.