Happypotamus

Jämälangoista vaihteeksi hippo ponin sijaan. :D

Hiljaiseloa

Eipä elämässä ihmeempää, tällä hetkellä kaikki pesityshäkit tyhjillään, eikä punapääpari nyt ainakaan tähän hätään tunnu saavan mitään aikaiseksi, ja mahdolliset muut ehdokkaatkin tällä hetkellä joko sulkii tai eivät ole vireessä. Jääpi nyt ainakin toviksi pesitykset tuohon yhteen poikueeseen.

Kakarat kyllä alkaa saada väriäkin hitaasti mutta varmasti...

  
Kardinaaleille pitäis varmaan alkaa ottaa jotain kesyttelytuokioita. Silloin kun niihin ei kiinnitä huomiota tulevat kyllä koko ajan röyhkeämmiksi tutkimaan paikkoja ja räpläämään joka paikkaa, mutta kun kontaktit tuppaa rajoittumaan siihen "pois sieltä pahanteosta"-hätistelyyn, niin ovat vähän levottomia muuten. Ovat alkaneet välillä vähän laulella todella sievästi (kardinaaleilla naaraskin laulaa), äänen viehättävyys aikalailla kärkikastia niistä linnuista jota on huushollissa majaillut.

 

Pitäisi varmaan kehitellä jonkunsortin kasvikaappi. Nuo pikkuterroristit on jostain syystä äärimmäisen viehtyneitä kasvien silppuamiseen ja osaavat halutessaan hiippailla sen verran hiljaa että niitä ei muuhun keskittyessä huomaakaan ennen kuin alkaa rouske kuulua tai lehtiä lennellä...

Tämä muulinkorva oli vielä kesällä hyvinkin komea...

Kuten myös tämä joulukaktus, joka tuntuu olevan erityisen maittava,
samoin kaikki orkideansukuiset

Eniten ehkä harmittaa uskollinen pullojukka, jota harlekiinit nyhti pesätarpeiksi ennen kuin hoksasin mitä on meneillään. Tuo nyt sentään tuosta toipuu, mutta on siinä ruma kolo vielä seuraavat kymmenen vuotta...

Sunnuntaihengailua

Vuoden viimeiset pomput

Parin Nasuilukoulutunnin lisäksi vuoden hevosteluloppu on ollut aika hyppypainotteinen, hypeltiin viikko sitten sunnuntaina, maanatain vakkaritunnilla ja vielä perjantainakin.  Yhdellä tunneista Udna oli tosi kivassa vireessä, reippaasti menossa mutta kuitenkin ilman sitä satunnaisesti maneesiesteillä tulevaa kaahotusmoodia. Hypättiinkin sitten tunnin lopussa sarjan päätteksi yksi aika kunnioitettavan kokoinen okseri, meinas ratsastajalla jo rimakauhua tulla, mutta poni suoritti ihan kauniisti (paitsi ensimmäisellä yrityksellä ajauduttiin sarjassa vinoon ja ohi siitä viimeisestä, mut se nyt oli ihan ratsastajan huolimattomuusmoka).

Lisäksi käytiin vielä näin uudenvuoden aattona katsomassa kun poneja irtohypytettiin.

Olavi aloitti, vähän laiskanlaisesti.

Fjella ja Feeniks sen sijaan hyppäsivät hyvinkin nätisti 

 

Kajokin kävi söpöilemässä äitinsä kera

 

Pieni levitoiva keinuhevonen :D ?

 Capri näytti ottavan hyppelyn varsin tosissaan

 Ja Navarrolla taitaa olla jotain Pegasosgeenejä...

Varhaiskypsiä nuoria

Pari kakaraa on näköjään vähän hätäisiä aikuistumaan, ne näyttäisi jo aloittelevan puvunvaihtoa.
Tai ainakin jostain syystä molemmilla on jo pienet ja sievät raidat uusia höyheniä vatsassaan.

Joulun kunniaksi kaikki tirpat punapäitä lukuunottamatta pääsi taas lentohäkkiin, ne saa nyt vielä hetken hengailla josko innostuisivat tekemään uusia munia pois otettujen suutareiden tilalle. Hiukan tunnelmaa vaan latisti se kun kolmen kuukauden hoivailun jälkeen bumblefootin viimein laski pois pikkuhäkistä, otti yhteen ikkunalasin kanssa. Ikkuna voitti. :( Harmittaa sekin ettei ehtinyt sen sinisiä geenejä jatkojalostaa, on nyt sitten pärjättävä ainakin tovi noilla kolmella sinisellä mitä jäljelle jäi. Ja saahan tuosta splittipoikueestakin jonkun tuoreen tirpan kasvatuksiin, mutta vähentää taas erisukuisten yhdistelymahdollisuuksia.

Hauskaa joulua!

Joulun rauhaa kaikelle kansalle toivottaa Lintumetsän väki!

Kerjureita

Pikkuharrikat kasvaa ja itsenäistyy kovaa vauhtia. Kerjäävät silti vielä vanhemmiltaan, jotka kyllä alkaa jo välillä näyttää vähän ryytyneiltä.

Nuo meidän tiput ei ole kovin kesyjä, enkä niitä kovin aktiivisesti ole edes yrittänytkään kesyttää, mutta jo pesityshäkissä huomasin että tuo poikueen mamma on varsin tuttavallinen ja niin perso munankuorille että tulee syömään niitä kädeltä (mikähän noissa kananmunankuorissa muuten on taikana, kaikki harrikat suorastaan tappelee niistä aina kun tarjolle laittaa, vaikka muutakin kalkkia kyllä koko ajan on tarjolla). Tänään häkinsiivouksen jälkeen sillä selvästi oli jotakin asiaa, joten laitoinpa taas kalkkitarjoilun esille. Ja tenavathan tuli ihan sujuvasti äidin perässä katsomaan mitä tässä nyt olis tarkoitus maistella, ja tuli siinä samassa imussa pari muutakin touhua ihmettelemään. :D  Piti sitten huudella Talonmies kameran kanssa dokumentoimaan tilanne.

Herra Ruotsalaisella on meneillään sulkasato mallia räjäytystyömaa. Roihukin varistelee höyheniään urakalla ja saa nyt vielä hetken asustaa eristyssellissä että näkee kasvaako ne kunnolla takaisinkin sairastelun jälkeen.

Punapääparin munat on edelleen ihan tyhjän näköisiä vaikka kohta on pari viikkoa hautoneet, ei taida niistä mitään tulla...