Kahdeksikkovastalaukkaa

Paikka: Solbacka
Ratsu: Jonna
Opettaja: Piude
Aihe: Vastalaukka

Ympyrällä molempiin suuntiin ensin pari volttia ulospäin sailyttäen ison ympyrän asetus, hevosen suoruus ja omat avut ojennukseen (siis ainakin teoriassa...). Sitten laukassa kahdeksikkoa säilyttäen koko ajan sama laukka, eli toinen lenkki vastalaukassa ja toinen myötälaukassa. Taas kädet ja jalat ja kroppa sojotti välillä vähän mihin sattuu, mutta Jonnahan silti tikittelee tasaista tahtia niin kuin halutaan...

Pienet kasvaa

Pikkutiput kasvaa vauhdilla ja niistä on tulossa jo kohta isoja tipuja. Nokat punastuu koko ajan ja höyhenetkin alkaa pikkuhiljaa vaihtua aikuispukuun.

Pikkumiehellä alkaa tulla jo vähän raitaa rintaan ja ruskeaa poskeen.

Pikkumies ja "keltainen" ovat ainakin varmoja poikia, ainakin päätellen siitä säälittävästä narinasta jonka kait pitäisi olla laulua. Toisaalta "oranssi" näyttäisi saavan koiraan värimerkkejä myös.

Välillä tulee väsy...

Ja lopuksi vaihteeksi vähän kylpykuvia. Pulikoinnin katseluun ei kyllä kyllästy ikinä.
 

Pihapuuhailua ja uutta eväkansaa

Lumi pysyi pihalla varsin sitkeästi, vasta loppuviikon vesisade vei viimeiset alueet. Pari päivää vielä saisi maa kuivahtaa ennen kuin haravointiurakan voi aloittaa tosissaan. Verryttelin jo vähän etupihalla että pääsee sipulikukat kasvamaan sen puolen metrin vaahteranlehtikerroksen alta (joo, en jaksanut haravoida syksyllä...).

Hyasintit on nupulla, narsissit urheasti puskee viimeisen lumikasan läpi.

Kevättähti aloittelee kukintaa, kohta saa raparperia...

Lätäköstäkin suli viimein jäät ja sitä pääsi putsaamaan, pumpataan pois talven muhinut vesi ja keräillään vuoden muta- ja puunlehtikertymät pois pohjalta...

Pari päivää nenässä leijuvan mädänhajun ja liejumuhjun lappamisen minä kyllä kestän, mutta ehdottomasti tympeintä lätäkön putsauksessa on sammakot. Eihän kurnuttajissa sinänsä ole mitään vikaa, ovat varsin söpöjä ja sympaattisia otuksia, vaan onko niiden ihan pakko tunkea koko suvun voimin tuohon lammikkoon mukatalvehtimaan niin että keväällä niitä saa nostella pois turvonneina ja muhjuisina vainajina. Mistä saa pieniä kylttejä joissa lukee sammakoksi "tämä lätäkkö EI ole talvehtimiskelponen"? Sammakonraatoindeksin perusteella kulunut talvi oli varsin ankara, muttei ihan niin paha kuin edellinen... Aiempina vuosina niitä on löytynyt yleensä pari-kolme, mutta nämä pari viimeistä lumista ja kylmää talvea ovat olleet aika tuhoisia tienoon loikkijapopulaatiolle.

Perussiivoilun jälkeen vielä huuhdotaan irtomudat reunoilta ja kiviltä ja koitetaan saada likainen vesi mahdollisimman vähiin altaassa.

Ja sitten vaan puhdasta vettä tilalle...

Kun vettä on riittävästi viritellään suodatin paikoilleen ja vesi kiertoon puron kautta.

Kaloja vaille valmis : ) Hain jo pari uutta pikkuistakin kuolleiden tilalle, saavat pari päivää varastoaltaassa totutella viileämpään veteen ja uusiin kavereihin ennen pihalle tuuppaamista.

Sisälammikossa sampimonni hengaili edustavasti oksalla vedenvaihdon jälkeen.

Olkkarin nurkkaan on tilauksessa uusi kulma-allas. Siihen kaloja miettiessä yhtäkkiä sit tulikin mieleen että ison altaan tädennykseksi on ihan pakko saada pikkuparvi kultapyrstösateenkaarikaloja... Vähän kakaroita vielä, mutta eiköhän niistä ihan komeita tule jahka vähän kasvavat.

 

Osastoa ja ympyröitä

Paikka: Solbacka
Ratsu: Jussi
Opettaja: Kata
Aihe: Vauhdinhallinta

Alkuverryttelyssä osastossa ratsastusta mutkitellen, siis pyrkimys säädellä ratsun vauhtia tarpeen mukaan niin että etäisyydet pysyy vakiona. Sitten pääty-ympyrälle niin että puolet porukasta menee sisempänä pienempää ympyrää ja loput ulompana isompaa ympyrää vastaikkaiseen suuntaan. Ja sitten temponvaihteluita ravissa puoli ympyrää/ympyrä hidasta lyhytta ravia ja sitten hiukan lisättyä. Ja vielä muutama kierros harjoituslaukkaa. Ja sitten ympyröiden vaihto ja sama uudelleen. 

Jussi varsin kivalla tuulella, lyhyt laukka meni hetkittäin jopa kohtuullisen nätisti. Hidas ravikin varsin hyvin, lisäys vaan ei pikku panssarivaunulta oikein tahtonut irrota, tarjosi vaan laukkaa vaikka mitä koitti tehdä. Sainhan mä kehujakin, kuulemma varsin taitava suoritus nostaa väärä vastalaukka sillä pienemmällä ympyrällä... :D

Jussi oli taas karsinassa niin liikkis ja hellyydenkipeä, nuoli selkää kun koitin jynssätä mutakerrosta pois etujalasta.

Yllättävä takaisku

Talonmies kävi varastossa härveleitä sijoittelemassa, ja tuli huutamaan, "täällä on kuolleita kultakaloja". Mitvit, pari päivää sitten kun viimeksi kurkkasin oli kaikki vielä ihan kunnossa. Koko pitkä talvi on sujunut hyvin ja nyt kun olisi enää päiviä siihen että tuo lätäkkö sulaa ja pääsee sen putsaamaan ja laskemaan kultikset kesälaitumille, tulee takkiin. Hiukkasen harmittaa.

Toinen uusista keltaisista ja yksi vanha punainen oli heittäneet lusikan nurkkaan, haavin ne pois ja vaihdoin reilusti vettä, nyt ei voi kuin toivoa että muut ei ole niistä raadoista saaneet jotain ikävää myrkytystä ja vielä jaksaisivat hetken sinnitellä. Nyt niitä vois kyllä jo alkaa taas ruokkiakin pikkuhiljaa kunnolla kun ilmat ja varasto alkaa lämmetä. Muutaman murun olen kyllä jo viime aikoina alkanut käydessä nakella vaan laihojahan ne on talvipaaston jäljiltä.

No jos nyt jotain valoisa puolia haluaa etsimällä etsiä, niin voipahan sitten lätäkköön käydä kalakaupasta hakemassa pari sievää täydennystä parveen...

Istuntatreeni

Paikka: Solbacka
Ratsu: Nancy
Opettaja: Piude
Aihe: Istunta ojennukseen

Parin viikon reissu/pääsiäistauon jälkeen odottikin tunnilla kunnon istuntasulkeiset. Alkuverryttely kevyessä ravissa ja sitten lopputunti jalustimet pois ja harjoitusravia ja -laukkaa yrittäen siinä sivussa osua parin puomin yli suunnilleen suoraan. Lopuksi vielä vähän laukkaa pääty-ympyrällä. Ja koko ajan tahkottiin urakalla kroppaa suoraan ja keskelle ja syviä vatsalihaksia käyttöön ja kädet paikoilleen ja hartiat rennoksi ja kaikkea muutakin mikä tuppaa aina repsottamaan. Rankkaa mutta äärimmäisen hyödyllistä. Ja taas tuli mieleen että oikeastaan ennen tuntia ei kannattaisi syödä yhtään mitään...

(Seuraavana päivänä esittelin talonmiehelle komeita mustelmia jotka kaulalle taitetut jalustinhihnat oli reisiin jättäneet. Kommentti oli "ihmettelen vaan tuota selluliitin määrää". On se vielä hengissä... ainakin hetken...)

Kysymyksiä

Montako tipua mahtuu yhteen kylpyvatiin?

Entä  montako tipua mahtuu yhteen ruokakippoon?

Madonlukua

Krookukset jo pukkaa kukkaa seinustalla, kait se on uskottava että kevät kuitenkin on tulossa, vaikka talvi vielä kynsin hampain pitää kiinni läänityksistään eikä oikein huimaa edistystä näy.

Hieman kolea, mutta aurinkoinen päivä. Käytiin siis perinteisellä kevään matobongailuretkellä ja kyllähän noita sahaselkiä kymmenkunta oli talvipesän liepeillä pienellä alueella pälvilaikuissa lämpöä imemässä.

Yksin...

Kaksin...

...ja kolmin.

Vaaleampia

Ja tummempia (mustia ei näkynyt)

Läheisyys lämmittää kyylläkin.

On kuvaajia ja sitten on Kuvaajia...

Maailmaan avaraan

Tänään tein lentohäkille suursiivouksen, pyyhin seinät puhtaiksi, suihkutin ja putsasin lehdet (ne jäljelläolevat...) fiikuksista ja sahasin tontin reunalta vaahteranraaskun uudeksi istuinpuuksi, paksua puhdasta pellavakerrosta unohtamatta. Sitten ovet selälleen pesityskopeista ja lentohäkistä ja odottelin kevätmuuton alkamista.

Pyry ja Tomu olivat lentohäkissä noin viidessä sekunnissa jättäen tenavat tuijottamaan hämmentyneinä perään. Vanhemmat tekivät muutaman pyrähdyksen pesäkopin edessä, "tulkaa ny kakaratkin sieltä tänne isompaan tilaan", ja viimein ensimmäinen uskalias tuli perässä. Ei mennyt kauaakaan kun koko pesue oli muuttanut majaa. Tuisku ja Kuura vähän ujostelivat, menin vähäksi aikaa pois niitä hairitsemästä, ja pian isukki iloisesti hylkäsi perheensä mukavamman elämän toivossa. Noh siirtyi se loppupoppookin lopulta hilljalleen. Viimeistä arkajalkaa kyllä joutui tovin odottelemaan ennen kuin uskalsi jättää tutun syntymähäkin, ja sitten vielä toisen tovin kun ei onneton osunut lentohäkin metriseen avoimeen kohtaan vaan pyöri jonkun aikaa eksyksissä häkin katolla ja jumittui lampun allekin. Ei vissiin ihan terävin kaveri pesueessa... Vaan siellä ne nyt on koko poppoo yhdessä isossa onnellisessa (?)  parvessa.

Äitiii? Isää? Siskot? Ei saa jättää!

Että tämmönen paikka...

Hei miks toi on ton näkönen...?

Tuo ei kyllä ole meidän tenava...

...mut mitä väliä, se rapsuttaa...!

Viimeinenkin lentohäkissä...

Siis mitä tää on? Voiks sitä syödä?

Pulukin pääsi takaisin kotiin sairashäkistä, ainakin toistaiseksi taas oma vähän hömelö itsensä.

Hilut kinttuihin

Tuli se saksanpakettikin viimein. Hetken proxxonilla leikinnän ja parin renkaan tuhoamisen jälkeen tuli alumiinisista umpirenkaista avomallit ja lintulasten kihlaus voi alkaa...

Jokainen kersa sai ensin toiseen kinttuun alumiinisen vuosirenkaan tunnisteeksi, ja sitten toiseen muovisen värirenkaan, jolla yksilöt saa pikavilkaisulla etäämpääkin eroon toisistaan (blondi sai herkän pinkin värirenkaan).

Alumiinirengas pihdeillä kiinni

Ja värirengas levittimellä paikoilleen

Not so happy camper

Sulatkin meni sekasin

Äitii, mikä mun jalassa on!!??

Välipalaksi voi napata sisaruksen silmän?