Liejuryömiääriö 2.0

Liejuryömijöiden koti on ollut sekalaislla jämätarvikkeilla sisustettu sumppu, jossa on niin paljon epämääräisiä koloja ja pimeitä loukkoja että on ihan mahdoton pysyä kärryillä onko kaikki mutikset kunnossa tai montako niitä ylipäätään on hengissä. 
Kesästä asti on ollut suunnitteilla siirtää ne uuteen paludaarioviritelmään kameleontilta jääneeseen vähän pohjaltaan tilavampaan  kalustoon, mutta toteutus on ollut hitaanlaista, kun sekalaisten mukakiireiden lisäksi olen odotellut inspiraatiota siitä miten sisustuksen käytännössä toteuttaisi sekä pinnan alla ja päällä viihtyville kaloille että niiden huoltajalle toimivimmaksi.

Joulukuun alkupuolella viimein päätin että suunnittelu saa riittää ennen kuin kalat kuolee vanhuudenheikkoiteen vanhassa altaassa ja aloitin taustaksi ja leijisten maaköllöttelyyn tarkoitetun terassin askartelun... 

Ensinnä karkeaa styroksi-uretaanitursottelua muovilla vuoratun altaan sisuksissa (märkä uretaanivaahto muuten fuusioituu aika tiukasti sormien ihoon, minkä totesin kun yritin paljain käsin jotain kohtaa korjailla...). Alunperin oli tarkoitus tehdä tuosta yhtenäinen pala, mutta jossain vaiheessa sisäinen blondikin tajusi että sen käsittely ei ihan onnistu noiden altaan keskitukien kanssa ja piti pätkäistä komeus kahtia...:

Sitten vuoleskelin ylimääräistä materiaalia pois ja kaivertelin istutuskuoppia kasveille ja puronuomia suodatinvedelle luovan taiteelllisesti (ja lisäilin uutta uretaania vajaiksi jääneisiin kohtiin, ja vuoleskelin taas, sovittelin paikoilleen ja lisäilin taas uutta jne., eli tässäkin vaiheessa tovi vierähti) 

 
Kun aihio lopulta ulkoisesti riittävästi muistutti sisäistä visiota töpsöttelin rakennelman päälle maisemointikerroksen terraarioiden sisustukseen tarkoitettua Rockoflexiä, joka käytännössä on rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan aika lähellä saumalaastia tms vastaavaa sementtipohjaista tuotetta. En sitten tiedä miten tuo käytännössä laastista poikkeaa. 

Koko komeuden pintaan sudin vielä saman valmistajan toista terraariotuotetta, Elastuporia. Jatkuvasti veden kanssa kosketuksiin tulevat kohdat saivat reilumman kerroksen, muualle vain kevyemmin. Kuvittelin jostain syystä etukäteen tuon olevan kirkasta lakan tapaista pinnoitetta, mutta käytännössä  purkin kannen alta löytyikin läpinäkymätöntä ja paksua tahnaa, mahdollisesti silikonia tai sen kaltaista tuotetta (ei kuitenkaan haise etikalle niin kuin "normaali" silikoni). Ennen kuivumista tuolla sivellyn pinnan päälle voi ripotella hiekkaa, turvetta, sammalsilppua tms tuomaan luonnollisempaa tuntua.  Taustaan voisi liimata ja upottaa myös vaikka kaarnankappaleita tai juurakoita ja oksia, mutta päätin itse jättää tuon perusrungon aika paljaaksi ja hoitaa sisustuksen viimeistelyn irtoaineksilla (semminkin kun noita ei varsinaisesti akvaariotuotteina mainosteta, niin voi olla että muutaman kuukauden kuluttua onkin joku katastrofi päällä... :p )

Pohjapuolelta kuvatussa palassa näkyy ylempänä Elastuporin harmaa perusväri, reunan lähellä sitä on sävytetty ruskealla pigmentillä ja julkisivulaidalla vielä ripoteltu hiekkaa päälle

Vielä vähän viimeistelyä elastupor-laikuilla,  kookosturpeella, hiekalla ja sammalella

 Terassipalaset liimasin altaaseen muutamalla silikonitipalla, ja sitten pääsikin virittelemään vesikiertoa ja pesemään hiekkaa. Toisen pään lipan alle laitoin pienen lediputken  tuomaan lisää valoa pohjalle. Toiseenkin päähän voisi olla samanlainen kiva niin voisi lisätä enemmän kasvejakin pohjalle, mutta tuon IP luokitus ei kuitenkaan näytä olevan ihan jatkuvaan upotukseen suositeltu (lyhytaikainen OK), niin voi olla että saa jäädä noin, tai kehittelen jotain muuta.

Vielä vähän somistekasveja ja juurenpaloja ojennukseen ja yksi "huuhteluvedenvaihto" ynnä vähän suolaa perään niin alkoi olla asukkaita vaille valmis.

 

Hohtomillikset saivat muuttaa ensimmäisinä ja toimittivat samalla koe-eläinten virkaa varmistamassa että purkki on elinkelpoinen...

Yksi liejiksistä on jossain vaiheessa eloaan hukannut toisen silmänsä ja sen sai yllätettyä ensimmäisenä kiinni ja uuteen kippoon.

Ensi alkuun jo pahasti näytti ettei liejiksiä olekaan enää kuin neljä jäljellä, kun vanhan altaan sisustusten suurimmaksi osin purkamisenkaan jälkeen ei enempää porukkaa alkanut löytyä. Jostakin olemattomista rakosista niitä on kuitenkin yksi kerrallaan aineellistuneet korokkeille möllöttämään ja tällä hetkellä on 7 sammakkosilmää jo siirretty uuteen purkkiin. Sitä useampaa ei kyllä ole enää pitkää aikaan ilmestynyt kärkkymään survaritarjoiluja, mutta toisaalta parin viimeisen kuukauden aikana olen onnistunut maksimissaan vain viisi yhtä aikaa näkemään joten pitää nyt vielä muutama päivä tarkkailla josko jotain näkymättömyysviitan hukanneita houdineita vielä jostain pulpahtelee (ja ne saa kiinni,  kivellä esillä köllöttävä liejis osaa näemmä kadota melkein tyhjään altaaseen täysin jäljettömiin kirjaimellisesti silmää räpäyttäessä...)

 
Seuraavaksi pitäisi sitten vielä tehdä jotain tuolle paludaarion yläosalle, jos vanhat merkit paikkansa pitää niin palaamme asiaan ehkä joskus heinäkuussa...