Karvapotilaita

Keskiviikkona Kaisla erotettiin munasarjoistaan ennen kuin tulee kevät ja hormonit alkaa liikaa hyrrätä, lääkärin suosittelema kahden kilon minimipainorajakin oli jo ylitetty reilusti. Kaisla vietiin Taikatassuun kolmen aikaan iltapäivällä ja haettiin kotiin kuuden jälkeen vähän kevyempänä.

Samaan konkurssiin sitten käytettiin Riituakin tutkittavana Kaislaa noutaessa. Sillä kun on epäsäännöllisen säännöllisesti päiviä jolloin on aika huonosyöntinen ja /tai oksentelee ruokansa, joskus jopa ruokakuppiin samantien kun on syönyt. Ainakaan ihan selkeää yhteyttä tarjottavaan ruokaan ei ole löytynyt (viljattomalla mennään), joskin "paloja kastikkeessa / hyytelössä" - tyyppiset sapuskat ehkä todennäköisemmin tulee paluupostissa takaisin kuin nötköttirakenteiset.  Onko hyytelöiden sakeutusaineissa jotain vatsaa ärsyttävää vai onko liemet liian maistuvia ja katti syö enemmän kuin vatsa kerralla vetää? Mitään kalalta tuoksuvaahan se ei suostu edes maistamaan, niin että joku Riitun vatsalle sopimaton ainesosa tai närästys tms tuossa pulauttelussa mahdollisesti on takana. Mutta kun oksenteluun voi olla paljon ikävämpiäkin syitä niin tutkittiin nyt kaiken varalta tarkemmin verikokeesta maksa-, munuais-, kilpirauhas- ja haima-arvot ja kopeloitiin ettei ainakaan isompia ylimääräisiä möykkyjä sisuksissa tuntunut. 

Sinänsä mielenkiintoista, että Kaislan leikkaus nukutuksineen ja lääkkeineen maksoi vain parisataa, mutta Riitun tutkimus ja verikoe (johon tosin tarvittiin kevyt rauhoitus että ei mennyt tappeluksi) nelisensataa! Noh, jos suhteuttaa niin äkkiä elottomien peltilehmien huoltoon, tai vaikka omaan hampaanpaikkaukseen sama summa uppoaa eikä riitäkään...

Riitun kaikki veriarvot on onneksi ihan viiterajojen sisällä ja siis nuo sisäelimet kunnossa, joten jatketaan nyt toistaiseksi tarkkailulinjalla ja tutkitaan lisää (eliminaatiodieetti ja/tai röntgen mahdollisen ruokatorven laajentuman tutkimiseksi) jos oireet enemmän alkaa vaivata eikä lääkkeet auta. Saatiin matkaan pahoinvoinninestolääkettä, närästyslääkettä ja ruokahalua lisäävää lääkettä, joita voi tarpeen mukaan kuureina syöttää oksentelun ilmetessä. Ja tietty samalla jatketaan arpomista mitkä ruoat vatsalle mahdollisesti sopii tai ei. Raakaruokaa kuulemma ei kannattaisi vatsavaivaiselle antaa, eli pitänee ainakin harventaa mushpulla-possunsydänpäiviä. Ihan kokonaan niistä ei kuitenkaan haluaisi luopua kun ovat Riitun lempiruokia eikä niitä ole oksenneltukaan...

Leikkauspotilaskin voi hyvin, syö ja on toipilaaksi vähän liiankin virkeä. Keskiviikkoiltana eläinlääkäristä kotiuduttua meinasi itse jo vähän väsyneenä kyllä epätoivo iskeä, kun pieni piriorava veti kierroksille ja loikki ja hepuloi ympäriinsä niin että olin jo ihan varma että kohta päästään johonkin Viikin päivystykseen revenneiden tikkien kanssa. Koitin sen välillä laittaa kuljetuskoppaankin rauhoittumaan, mutta eipä se paljon parempi ollut kun virtaa vaan oli ihan liikaa paikallaanoloon ja yritti vaan möyriä ja raapia tiensä ulos. Ja samaan aikaan se "kevyesti rauhoitettu" seniori tönötti silmät harittaen keskellä lattiaa laskuhumalassa tuskin tajuten kun kakara ohimennen puree korvasta ja sammahteli puoliunessa nenä ruokakupissa saamatta palaa suuhunsa...

- Mittään en oo ottanu...

- Mitäsh mä olin tekemässä...

- Ai nii, pitäis syöd.... zzzzz...

Yön yli nukuttua sentään molemmat alkoi taas normalisoitua, joskaan ei tuo toipilas edelleenkään kovin rauhallisesti malta ottaa. Ihan pahimmat riekkumiset sentään on tajunnut jättää vähän vähemmälle, tiedä sitten miten suuri osuus on tuolla jumppapuvulla jonka ilkeä palvelija ainakin ensimmäisiksi päiviksi ja öiksi on pukenut päälle kun ei jaksa koko aikaa vahtia ettei potilas ala liikaa nuolla tai järsiä haavakohtaa. (Kaulurikin saatiin matkaan, mutta luulen että tuo puku on kuitenkin mukavampi ja siihen jo etukäteen totuteltiin...)

Pirioravan jumppapuku

Ihan melkein rauhallista karvamatohuiskan tappoa.

Tee tässä ny töitä kun toinen haluaa sylkkyyn lepäämään...

Karvaton maha vähän runneltuna

Kaisla on jo jonkun aikaa tiputellut maitohampaitaankin (jossain vaiheessa sillä oli neljä yläkulmuria ennen kuin vanhat tipahti, harmittaa ettei tullut otettua kuvaa :D ) ja eilen löytyi kiipeilypuun pedistä pikkuruinen irtonainen raateluhammas. Pitäiskö tuo nyt kehystää seinälle...