Kielikuvia

Sheldon on laihdutuskuurilla, ja saa ruokaa vain pari kertaa viikossa, aika niukasti sittenkin. Ymmärrettävästi se on hieman myrtynyt. Ja nälkäinen.

Tuleeko sitä ruokaa tänään?

Tähtäyskieli

Bazinga!

Lisääkin menis...

Poikitusta pitkittäin

Paikka: Solbacka
Ratsu: Mira
Opettaja: Kata
Aihe: Pituushalkaisijaharjoituksia

Hevon suoranapitoharjoituksia pituushalkaisijalla, ensin ravissa, sitten ravi-käynti-ravi- ja ravi-käynti-laukkasiirtymisten kera. En ihan kunnolla saanut Miraa kuulolle, siirtymisissä meinasi aina lähteä poikittamaan johonkin suuntaan. Pari laukannostoa meni kyllä ihan kohtuullisesti.

Rataharjoituksia

Paikka: Solbacka (rästi)
Ratsu: Nancy
Opettaja: Piude
Aihe: Rataesteitä

Alkuverryttelynä laukkakavaletti molempiin suuntiin. Rataharjoittelua parin esteen pätkissä ja lopussa pidempi lenkki. Alussa ratsastaja lomaterässä ja ratsu tietysti otti siitä kaiken irti, lopussa sentään alkoi jo vähän taas sujua.

Aurinkoparistojen latausta (Gran Canaria)

Aamu 17.12. Hki Vantaa. Boardingin alkaessa lentoemo huikkaa "lähdetään täältä sateesta Las Palmasiin". Kannatetaan. Kuutisen tuntia myöhemmin maisemassa on tappavan tasaisen pimeyden ja räntätihkun sijasta palmuja, aurinkoa, merta ja plusasteita riittävästi enemmän kuin lähtöpisteessä. Kaksi viikkoa Maspalomasissa ilman herätyskelloja ja työkiireitä. Ja ilman ikuista pimeyttä. Tykkään sanoisi naamakirjan käyttäjä.

Sää on vähän turhan tuulinen ja aamut jopa viileitä grillailuun, vaan eipä me sitä muutenkaan ikinä harrasteta, puolisen tuntia per loma riittää kyllästymään siihen touhuun. Baaribiletys ja shoppailukaan ei kiinnosta (siis niin kauan kun näkyvissä ei ole elikkotuotteita, kukkia tai hevostarvikkeita...), mitäs me sitten täällä tehdään? No avoppivanhempien paimennuksen ohessa (joo, pieni rentoutusefektin latistaja...) tietysti rällätään pitkin saarta vuokra-autolla loppumattomia neulansilmämutkamäkiteitä pitkin maisemia, markkinoita ja elämänmenoa ihmettelemässä. Palmitos Parkissa tipuja moikkaamassa. Kasvitieteellisessä puutarhassa rehustoa ihastelemassa. Kävelyretkillä dyyneillä ja vuorilla. Ja minulle tietysti pakollinen ratsastuskeikka ...tai pari. Ja antaudutaan ravintoloiden sisäänheittäjien armoille tai haetaan marketista pullo viiniä, patonkia ja paikallisia juustoja. Nojoo, kierrettiin me muutama ostoskeskuskin ihan vaan katsomassa mitä roinaa tällä maailmankulmalla ihmisille on tarjolla.

Auringonlasku dyyneiltä katsoen, oikealla Faro (majakka)

Ja ne dyynit...

Roque Nublo, käytiin ensin juurella ihmettelemässä ja kierrettiin sitten nyppylä patikkapolkua pitkin. Muutama kiipeilijä rimpuili tietään ylös kallion huipulle asti

Näkymä Roque Nublon reunamilta

Maisemaa näköalapisteeltä, edessä kanarianmäntyjä, keskellä Roque Nublo, 
taustalla meri, Teneriffa ja Teide!

Harmaasävyjä eukalyptusten reunustamana

Pilvi tuli vastaan...

Derringer, joka urheasti kanniskeli turpeaa turistia kanjonin kivisiä polkuja pitkin ja jaksoi vielä innostua laukkaspurteissakin...

Tallikoiria, pikkumusta juoksenteli mukana koko kahden tunnin ratsastuslenkin ajan. Molemmat kuulemma löytyneet vuorilta hylättynä, laihana ja kirppuisena.

Tallikana ja tallitipuja (kopissa ettei tallikoirat listi tallitipuja...)

Ei päässyt laihtumaan tällä(kään) reissulla:
Ei se kolmen pallon jätskiannos menun kuvassa ihan näin pesuvadin kokoiselta näyttänyt. Kermaakin oli varsin riittävästi	Mä tilasin juu T-luupihvin mut en arvannut että ne ihan puoli lehmää tuo. (Liian tottunut Suomen perussyöttölöiden säälittäviin kuivaksi paistettuihin kengänpohjannokareisiin...)

Paluu arkeen tuli uudenvuodenaattona, koneesta sai katsella ilotulitteiden tuikintaa maan pinnalla. Vuosi vaihtui rattoisasti odotellessa laukkuja hihnalta. Kotimetsässä oli vain paksu ja ruudinkatkuinen savu jäljellä juhlinnoista. Pimeää ja pakkasta kymmenkunta astetta. Voiskohan siirtyä talvikuukausiksi etätöihin johonkin inhimillisen kestokyvyn rajoissa olevan ilmaston seuduille...?

Lomarentoutusta

Paikka: Happy Horse, Gran Canaria

Ratsu: Derringer
Opettaja: -
Aihe: Maastoilua

Loman aikana tuli käytyä kaksi kertaa leppoisalla parin tunnin maastoköpöttelyllä. Molemmilla kerroilla sama ratsu, pieni mutta ihan terhakka quarter-arabiristeytys. Enimmäkseen kävelyä kivikkopolulla, seassa pari laukkapätkää ja vetäjän jutustelua ympäristöstä. Ihan asiallinen paikka ja ystävällinen henkilöstö, omistajana saksalainen ex-esteratsastaja.

Puomisiirtymisiä

Paikka: Solbacka
Ratsu: Solo
Opettaja: Piude
Aihe: Siirtymisiä puomeilla 

Pari puomia/pikkuhyppy ja välissä siirtymisiä ravista laukkaan ja päinvastoin. Ihan OK, kai. Dementikonalun liki mahdoton muistaa mitä teki pari viikkoa sitten...

Lisää nokipoikakuvia

Mä olen nyt taas niin tohkeissani uusista tulokkaista että on tullut räpsittyä niistä kuvia ihan urakalla...

Torstaina oli avoimien ovien päivä, sen sijaan että pysyisivät lintuhuoneessa, kuten nuo vanhat otukset, lähtivät yhdessä vaiheessa tutkimusmatkailemaan olohuoneeseen. Tuli sit vähän erikoisempi kuusenkoriste.

Kylpykin sujuu

 

Ja kuivattelu

Ja palmun teurastus

 

Ja lauleskelu, joka kuulostaa ihan joltain huonosti rasvatulta mekaaniselta laitteelta. Päärynöityvät hassusti aarioita esittäessään :D.

Ja ihan vaan söpöily. Pitäisi vaan keksiä nimetkin pienille...

Puomisarjaa

Paikka: Solbacka

Ratsu: Jonna

Opettaja: Piude

Aihe: Rytmiharjoituksia puomisarjalla

Puomeja kevyessä ravissa, harjoitusravissa ja laukassa suht lyhyillä väleillä. Tavoitteina saada laadukas lyhyt ja ylössuuntaava askellus mahdollisimman tasaisella rytmillä.  Ravi meni OK, oikea laukka jopa hyvin, vasen jostain syystä meinas lähteä lapasesta ja levitä käsiin. Nähtävästi mä en enää kykene yhdellä tunnilla ratsastamaan molempia laukkoja kunnolla...

Lunta ja nokipoikia

Maanantaina saapui viesti jotta karanteenissa olleet lokkipeipot on nyt noutokunnossa. No eipä muuta kuin työtuntien tultua täyteen kuljetuskoppa matkaan ja rellu kohti Amazonicaa. Menomatka sujui jouhevasti radion tahdissa hyräillen ja sain pojat matkaan ongelmitta. Olisi vaan kuulemma ollut tummilla hurmureilla vientiä enemmänkin ja oli joutunut potkistelemaan muita ostajakandidaatteja kauemmas jotta pysyvät minulle varattuna.

Pimeäkin ehti tulla vaan uskollinen navigaattori toki opasti ulos Riihimäen suuresta metropolista ja takaisin kotia kohti. Vaan puolimatkassa luonto yhtäkkiä päätti jotta talvi tulee NYT ja alkoi rätkiä tuulilasiin vaakasuorassa noin himalajan verran poninkokoisia lumiklönttejä, näkyvyys nolla. Autoilu ja minä kun ei muutenkaan olla niitä kaikkein toimivimpia yhdistelmiä, niin loppumatka sujui puristaessa rattia rystyset valkoisena, paniikkihäiriökohtausta vastaan taistellen ja seilatessa motarilla viittäkymppiä reunaviivalta toiselle ja välillä naapurikaistallakin kun oli ihan arvailun varassa missä se tie edes menee. Meni sitten hetki keräillessä itseään ennen ruokakauppareissua, kun viimein polvet täristen ja itkua tihrustaen kuin ihmeen kaupalla päästiin tipujen kera hengissä ja ilman kolareita kotiin asti.


Tirpat varmaan stressaantui matkasta vähemmän kuin minä, hetken ihmettelyn jälkeen asettautuivat taloksi ja koittivat viritellä vähän laulukoneistoakin kuntoon. vanhojen asukkien kanssa vähän molemminpuolista varautuneisuutta havaittavissa, mutta eiköhän nuo muutamassa päivässä huomaa ettei ole vaaraa kummaltakaan suunnalta odotettavissa.

"Me"

"Ne"

Mutkahyppelyä

Paikka: Solbacka

Ratsu: Nancy

Opettaja: Kata

Aihe: Laukanvaihto hypyissä

Esteitä teemalla oikea laukka esteen jälkeen. Siis keskellä kasa puomeja/esteitä joilla vedettiin kahdeksikkoa ja piti jatkaa matkaa eri suuntaan kuin lähestyessä. Alkuverryttelyt oli taas sen verran reippaita että kunto loppui kesken jo niissä, eli ei ihan mennyt ohjailut putkeen ja dementikonalku vielä lopputehtävissä unohti kokonaista kolmen esteen radalla mille esteelle pitikään mennä seuraavaksi...