Malawaario: Osa kadonneen piikkisilmän metsästys

Projektia hidastavien piilokalojen haavinnassa partamonni oli odotetusti se helpoin nakki (en tosin edelleenkään ymmärrä missä senkokoinen otus ylipäätään pystyi enää piilottelemaan...). Sen jälkeen kun altaasta oli poistettu suunnilleen kaikki sisusteet,  riitti että laittoi pohjalle yöksi kukkaruukunpuolikkaan ja aamulla poimi partiksen sen alta talteen. :D Rapsuttelee nyt onnellisena kiekkolan leväkasvustoja.

Mutta ne piikkisilmät. Sen jälkeen kun kaikki hiekkakin oli altaasta kaavittu kävi viimeistään selväksi että ne penteleet tosiaankin pääsee luikertelemaan johonkin olemattomiin rakoihin taustan ja seinän väliin, ja sen lisäksi jonkun Juwelin suunnittelijan kuningasajatuksen johdosta kiinteän suodatinkotelon ja altaan pohjan välissä on reilun sentin rako. Siis sen kokoinen että pieni kala sinne luikahtaa helposti mutta akvaristin haavilla ei ole mitään toiveita. (Mental note: tunge sinne saakelin rakoon suodatinvaahtomuovia, retkipatjaa, styroksia, sementtiä tai mitä tahansa kalanpitävää materiaalia ennen hiekan palautusta...)
 Välillä jossain joku yksittäinen pää tai pyrstö vilahteli, tai hetkittäin jopa kokonainen luikero, joka kuitenkin sinkosi ääntä nopeammin näkymättömiin heti kun otti haavin käteen. (Tosin iloinen yllätys oli että näin vilaukselta myös jo kuolleeksi luulemani tummapiikkisilmän ensimmäistä kertaa  sen jälkeen kun sen altaaseen joskus reilu puoli vuotta sitten laitoin...)
Kukkaruukkupiilot ei noiden kanssa tuottaneet tulosta, tai jos sieltä joku löytyikin niin pakenivat paikalta ennen kuin ne haaviin sai. Siispä järeämmät aseet käyttöön ja vesikin pois altaasta. Siinä vaiheessa kun vesipinta oli noin neljän sentin korkeudella isommat piikkarit alkoin hermostua ja lähtivät liikkeelle piiloistaan niin että sinnikkäällä yrityksella ne sai jopa haaviinkin. Kaksi pienintä matoa jatkoi kuitenkin sinnikkäästi piilottelua. 

Kun altaassa oli enää pari senttiä vettä, toinen alamittaisistakin lähti liikkeelle ja puolivahingossa osui haavia pakoillessa pohjalle laitettuun kotiloansaan, eli enää on toinen hukassa. Jossei se parissa päivässä ala ilmaantua niin saa luvan sopeutua malawiveteen, yhden itsepäisen otuksen takia en rupea noita taustoja seinästä irti repimään, kun sinne nyt kuitenkin on vettä tulossa ja mahdollisuus pysytellä hengissäkin. Etenkin kun siitä ei ole näkynyt vielä merkkiäkään ja epävarmaa onko se edes tuolla vai kuollut jo pois, noita kun ei ikinä kaikkia kerralla näe niin aika hankala pysyä kärryillä pääluvussa... (Toki edelleenkin haavitaan pois sopivampiin oloihin jos jostain ilmaantuu ja suostuu yhteistyöhön..)

Kyllä sitä nyt viihdytään ihan näkyvillä kun on jo jääty kiinni...