Galapagosin matelijoita
 |
| Totutusaitauksen muuri Floreanalla |
Näitä leppoisia otuksia tavattiin reissun aikana useammalla saarella; kasvattamoissa, vapaana ja puolivapaina isoissa tarhoissa. Osalta saarista alkuperäinen kanta on hävitetty aikoinaan sukupuuttoon asti ja mietinnässä on lasketaanko niille jonkun toisen saaren kantaa vapaasti vaeltamaan.
Mutta vaikuttavia otuksiahan nuo on. Hurjaa ajatella että suurimmat ja vanhimmat ovat ehkä nähneet jo parisataa vuotta sitten saarilla vierailleita merenkulkijoita. Ensin nähneet miten lajitoverit on kannettu laivoihin evääksi merimatkoille, sitten asutuksen hiljalleen leviämisen, ja lopulta suojelun ja turistivirrat.
Kiehtovaa myös nähdä kuinka kasvinsyöjien ja kasvien vuorovaikutus näkyy siinä miten lajit ovat eri saarilla kehittyneet. Kilpikonnan kilven etuosan muodosta voi päätellä onko laji kehittynyt saarella jossa ruokaa löytyy maan tasalta vaiko saarella jossa ruokaa joutuu kurkottelemaan korkealta.
 |
 |
| |
| Nämä ainakin tekivät parhansa päästäkseen pois uhanalaisluokituksesta... | |
 |
| Kasvattamojen vauvakilpparit on tarkasti numeroitu (kokoa "normaalin" aikuisen maakilpikonnan verran) |
Naama jota ei oma äitikään voi kauniina pitää, mutta silti niin äärettömän itseriittoisen näköisiä. Lähes buddhalainen tyyneys loistaa katseessa ja vienossa hymyssä. Jotenkin äärimmäisen kiehtovia ja ainutlaatuisia otuksia, noitakin olisi voinut katsella lähes loputtomiin. Ja vaikka kuinka on avaraluonnot tullut katsottua niin yllätti millaisina läjinä niitä olikaan niillä rannoilla jossa viihtyvät. Tummat liskot maastoutuvat mustaan laavaan niin hyvin että välillä sai tosissaan katsoa jalkoihinsa ettei niiden päälle tallannut, itsehän ne ei kyllä vaivautuneet ihmisiä väistelemään.
 |
 |
| |
 | |
 | |
| |
Laavaleguaanit
Merileguaanien lisäksi Galapagosilla majailee maalla pysytteleviä laavaleguaaneja. Komeimmin poseeraava otus tuli vastaan lähtöpäivänä lentokenttäsaaren satamassa. :D
 |
 | ||
| |||
Laavaliskot
Joka saarella viipotteli myös pieniä ja vikkeliä laavaliskoja. Suosittua puuhaa niillä tuntui olevan käyttää merileguaaneja tähystysalustoina.
 |
 |
 | |
Merikilpikonnat
Upeita eläimiä nämäkin, vaikkeivät pelkästään Galapagosin erikoisuuksia ole niin kuin edelliset otukset. Parissa paikassa snorklaillessa sai ihan vierestä katsella niiden laiduntavan levää meren pohjalla. Ja hienon loppusäväyksen ristelylle antoi kohdalle sattunut munimasta palaava naaras sillä viimeisellä rantaretkellä, johon kaikki eivät enää jaksaneet osallistua kun siellä ei pitänyt mitään erikoisempaa olla... Meinasi vaan käydä toista sääliksi kun silmät täynnä hiekkaa auringon paahteessa jäi hetkeksi kiville jurraamaan ennen kuin löysi reitin veteen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti