Mustanorsukala Ronsu taitaa olla tällä hetkellä talouden vanhin lemmikki. En edes muista kauanko se on isossa altaassa kärsinyt (pun intended), ainakin kymmenen vuotta, todennäköisesti kuitenkin lähemmäs viittätoista. Sekin on enemmän hämärän otus ja viihtyy päivällä enimmäkseen varjoisen juurakon suojissa. Mikä tahansa ruoka, ja etenkin pakastesurviaiset, saa sen kyllä vauhdilla piilostaan ja herkkä kärsä löytää herkkupalat lennossa jo välivedessä vajotessa, eikä pohjaltakaan mikään jää löytymättä. Ronsulla on hiukan kärttyisä luonne ja liian lähelle tulevat rauhaa häiritsevät häsläkalat palautetaan nopeasti ruotuun kevyellä sähkönapauksella. Nopeat liikkeet ja hämärän suosiminen tekevät Ronsustakin hieman haasteellisen kuvattavan, eikä sitä siksi kovin paljoa blogissa näy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti