Luukku 9: Kinkun korvikkeet

Hyönteisravintohan on nyt sitä kuuminta hottistrendiä ihmiselintarvikkeiden puolella, vaikka ei ehkä ihan vielä joulukinkun asemaa meikäläisissä joulupöydissä horjutakaan. Lintumetsässä sirkkalounaassa ei kuitenkaan ole mitään uutta, hyönteisiä popsivia otuksia kun on nurkissa pyöriskellyt jo vuosia, jossei kymmeniä. Itse ötökkäsnackejä ei kyllä ole tullut maisteltua (jossei lasketa afrikkalaisia mopanimatoja...).

Olen ehkä hiukan turhan herkkänahkainen elävän ravinnon otuksien pitäjäksi, kun aina vähän säälittää ne teloituslistalle joutuvat pikkuotukset, mutta onneksi syöjäoliot ovat sen verran ahneita että eipä nuo yleensä kauaa joudu kitumaan... Ja tuomiopäivää odotellessa ötöillekin kyllä pyritään järjestämään ainakin kohtuullisen mukavat olot ja ravitsevaa ruokaa mahan täydeltä.

Vakiokalustona talosta löytyy nykylemmikeille yleensä ainakin jättijauhomatoja, tavallisia jauhomatoja ja ruusukuoriaisia. Samaten suhteellisen säännöllisesti tarjolla on joko kenttäsirkkoja tai kulkusirkkoja. Satunnaisesti voi vaihteluna löytyä myös vaikkapa vahakoisan toukkia tai banaanikärpäsiä.

Melkein täysikokoinen kenttäsirkkakoiras, siivet vielä puuttuu

Jättijauhomato (Zophobas morio -kuoriaisen toukka)

Aikuinen jauhopukki (Tenebrio molitor), sen toukka "jauhomato" ja kotelo, lintujen herkkupaloja

Ruusukuoriainen ja toukka. Toukka voi puraista kipeästi vahvoilla leuoillaan,
joten hieman varovaisuutta tarvitaan sekä sen käsittelyssä että tarjoilussa