Päivä 11 - Okavangon suisto, Xugana
Kaislalabyrintti ja antilooppeja
Aamiaisen jälkeen takaisin Maunin lentokentälle ja Safari Airin pienkoneen kyydissä Okavangon deltalle. Puolen tunnin matka päättyi ruohikkoiselle kiitoradalle jossa vastaanottajat poimivat veneen kyytiin matkaajat laukkuineen ja lähdettiin pujottelemaan papyruskaislojen reunustamia kanavia pitkin lodgelle. Pieni kulttuurishokki jäyhän pohjolan asukkaille, että suunnilleen jokaikinen paikan henkilöstöön kuuluva tuli erikseen toivottamaan käsipäivää ja esittäytymään ja kysymään nimeä. Varsin vinkeältä kuulosti myös managerin esittely "alueen ympäri kulkee sähkölanka ettei norsut ja kirahvit tule hajottamaan paikkoja, mutta pienet eläimet, kuten virtahevot, pääsevät siitä läpi". Täällä ei siis pimeän aikaan saanut omin päin hortoilla ollenkaan vaan piti aina sopia joku henkilökunnasta paimentamaan majapaikoista illalliselle ja takaisin. "Telttaan" asettautumisen jälkeen oli muutama tunti siestaa ennen ilta-aktiviteetteja. Tuuli oli varsin navakka ja viileä ja teltta tuntui viileältä, parkkeerattiin uima-altaan liepeille lämpimään paikkaan kokistölkin (täyshoito täällä, eli jopa kaikki juomatkin oli ihan vapaasti käytettävissä) ja kiikarien kera paikallista linnustoa tarkkailemaan. Kuivan Namibian jälkeen suistomaisema oli ihmeellisen vehreä.
 |
| Ravintolan viidakkorummulla kutsuttiin kansa syömään |
 |
| Vaatimaton telttamajoitus... |
 |
| Viileänä päivänä varaanikin oli tullut lodgen laiturin viereen lämmittelemään |
Iltapäivällä lähdettiin kävelysafarille, ensin veneellä taas kaislalabyrinttiä pitkin sopivan saaren rantaan, mistä jatkettiin jalkaisin oppaat turistijonon edessä ja takana varmistamassa ettei kukaan eksy matkalla. Antilooppeja ja paviaaneja onnistuttiin jokunen näkemään. Palatessa kelluskeltiin hetki laguunin reunalla sundownerilla (juomien ja pikkusnackien kera tietysti...)
 |
| Paras kuva kudusta koko reissulta, puskissa piilottelevat mokomat. (Vois tietysti Talonmieheltä nyysiä parempia...) |
 |
| Marula-puu, hedelmien puutteessa norsut järsivät kuoretkin. |
|
 |
Neljä pientä elefanttia
marssi näin... | |
|
 |
| Lodgen valot siintävät laguunin reunalla |
 |
| Maisema majapaikalta |
Päivä 12 - Okavangon suisto, Xugana
Vyöryvät virtahevot ja närkästynyt norsu
Aamuaktiviteettina veneretki "hippo poolille". Olihan siellä hippoja, ja matkanvarrella tipuja ja muitakin otuksia.
 |
| Jostain syystä "pitäkää raajat veneen sisäpuolella"-kehotus otettiin ihan tosissaan. |
| 
|
| Aamukahvipaikalla oli vähän ruuhkaa vaan vielä siihen sekaan mahduttiin... |
Illan kävelysafari oli varsin
vaiherikas, ensin nähtiin pari päivää vanha leijonien kaato,
kissantassunjälkien kera. Ja aika kivasti antilooppeja.
 |
| Edellinen turisti? |
 |
| Makkarapuu makkaroiden kera |
Auringon jo alkaessa painua alaspäin tultiin lahdelmaan jonka vastarannalla oli virtahepolauma, joka pakeni valtavana vyörynä veteen ihmiset havaittuaan. Pian ne alkoivat uteliaasti hiljalleen pulpahdella lähemmäs ja lähemmäs kunnes yksi kävi ihan vieressä säikäyttämässä turistit pari askelta taaksepäin. Oppaat kuitenkin vain hymyilivät niin että ei kait siinä mitään vaaraa ollut...
Veneelle päin valuessa tuli vielä vastaan norsuperhe, jonka mamma ei kauheasti arvostanut liepeille tunkevia turisteja, vaan kävi kärsäänsä töräytellen tekemässä kohti hiukan hiuksianostattavan valehyökkäyksen. Poistuivat sitten arvokkaasti takavasemmalle kohti auringonlaskua.
 |
| Taatanan turistit... |
 |
| Eväät mukaan ja menoksi |
Illalliselta piti vielä vielä ikuistaa äärimmäisen söpö antilooppi/kirahvilautasliina...
Päivä 13 - Okavangon suisto, Xuganasta Moremiin
Mäkkäreitä ja vessanistuimia
Aamulla tehtiin vielä viimeinen kävelysafari Xuganassa, hieman hiljaista oli tällä kertaa. Suurin anti taisi olla paluumatkalla vastaantullut jacana pitkine varpaineen.
 |
| Ei liikettä maisemassa |
 |
| On siellä paviaanikin... |
Brunssille siirryttiin sitten vartin lentomatkan päähän Moremin lodgelle, kunhan ensin vilkuteltiin hartaasti hyvästit Xuganan väelle.
 |
| Lentokenttä |
 |
| Kiitorata |
 |
| Taksi saapuu... |
|
Jo tutuksi tulleen kättelyseremonian jälkeen asetuttiin toiseen telttaan.
Ja chillailtiin pari tuntia ennen välipalaa ja ilta-ajoa.
 |
| Etsi kuvasta kudu... |
Täällä pääsi jo taas liikkumaan maastureillakin, vaikka paikoin olikin hiukan lammikoita tiellä...
 |
| Impaloita kutsutaan myös "McDonaldseiksi" |
 |
| Ja vesiantilooppeja "vessanistuimiksi"... |
 |
| Norsujen kylpykuoppia |
 |
| Servaali taisi olla erikoisin vastaantulija |
 |
| Reissun viimeiset sundownerit, saiskohan tuosta mainostuloja... |
Hämärän hiipiessä saatiin matkalla leiriin vielä tunnelmakuvia impaloista ja paviaaneista.
Päivä 14 - Moremista Mauniin, Windhoekiin ja kotiin
Matkamuistojen keruu
Lento Mauniin lähtikin varhain aamulla, ja aika Moremissa jäi harmittavan lyhyeksi. Olis tuohon samaan konkurssiin vielä yön tai kaksi voinut viipyä, vaan myöhäistä katua. Lentokentälle hissuteltiin hiljakseen ja katseltiin vielä viimeiset eläimet aamuvalossa.
Ja yhtäkkiä oltiinkin Maunissa, ja taas Viktorianputousten kautta Windhoekissa. Siellä muutama tunti matkamuistojen shoppailua ja laukkujen haku Puyen säilytyksestä. Ja yölennolla taas kohti Frankfurtia ja kotia.
Kiitokset matkaseuralle. Heippa Namibia, heippa Botswana.
Toivottavasti vielä joskus nähdään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti