Maanantaihyppelöt

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: hyppyjä
 
Vaihteeksi pientä ratahyppelyä. Udnalla taas olympiat suussa ja jostain syystä mulla oli tällä kertaa suuria vaikeuksia saada tasaista vauhtia aikaan. Vaikka tuntui että vaikka tuntumaa ei ollut nimeksikään niin kuulemma poni aukoi suuta eli liikaa kättä, sitten kun koitti antaa enemmän ohjaa meni jo ihan löysälle ja poni alkoi kiihdytellä jolloin piti sit taas pidättää. Lyhyemmät tiet meni ihan OK mutta pidemmät pätkät sitten kämmäsin tuossa käden kanssa sohlaamisessa ja välillä oli sitten esteen kohdalla joko ihan liikaa kaahotusta tai kerran tyssäsi vauhti melkein tykkänään. Kiltisti Udna kuitenkin päätti hypätä melkein seisaaltaan, minä vaan tarrasin harjaan kun kuitenkin olisin siinä heilahtanut taakse ja koitin olla repimättä suusta kovin kovaa... Noh, oli siellä ehkä muutama onnistunutkin hyppy seassa...

Sigurdsessio

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Sigurd
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua
 
Sigurdointia tällä kertaa, jahka sen ensin pihalta löysi. Siinä tarhassa missä äijä on viime aikoina majaillut olikin nyt vähän liikaa ja vähän liian pieniä poneja, oli varsat siinä opiskelemassa eloa keskenään ilman äitejä.
Sigurd ihan kivan tuntuinen, vaikka ravi edelleenkin on vähän hakusassa sopivan tahdin kanssa. Liekö jotenkin etenkin harjoitusravissa siellä heilun liikaa kun meinaa hepo jäykistellä ja vauhtia hiipiä liikaa. Volteilla kyllä pikkuhetkiä malttoi välillä muutaman askeleen mennä sopivaa tahtia melkein rennosti ilman jatkuvaa pidättelyä. Paljon volttailua, vähän ravi-seis-siirtymiä keskihalkaisijalla, pari pientä väistätystä (jotka edelleen ponit osaa paremmin kuin minä, mutta jotain sinnepäin saatiin aikaan...). Laukassa taas ravivoltti-laukka-laukkavoltti-ravijumppaa, jossa ne laukkaosiot meni ihan rauhallisessa ja tasapainoisessa tempossa, ravivoltit taas vähän häseltäen, mutta kuitenkin niin että sai auttavasti hallintaan uutta nostoa varten...

Omatoimikolmikko

Olen tuumaillut jotta sekä lintujen että minun rytmiin parhaiten ehkä sopisi kuitenkin pitää ruokinnan kuivakausi tässä kevättalvella ja keväällä, niin sitten kesällä voi rauhassa hiljalleen aloittaa taas "sadekausi" ja tarjoilla pihavihreitä sitä mukaa kun niitä alkaa ilmaantua ja sitten taas syksyllä ulkoilu/satokauden lopussa täystarjoilut. Ja mahdolliset pesitykset tehoruokintakaudella loppuvuodesta kun tirpatkin siihen tuntuvat innokkaimpia olevan. Olen siis nyt pikkuhiljaa vähennellyt tuoreruokintaa. Peipot ja pulut tyytyy kohtaloonsa sujuvasti, ei ne nyt niin kovin niistä rehuista perustakaan.

Vaan sitten tuo kanarialainen kauhukolmikko tuntuu olevan sitä mieltä että jos tarjoilu ei pelaa niin pitää sitten hankkia sapuskansa itse...

Jossain vaiheessa ihmettelin miten nuorukaisella on nokka ihan vihreänä, ja totesin että keittiön pöydän orkidean lehdestä on nakerreltu ihan kunnioitettava siivu. Samaten olkkarin pöydän asetelmassa ei kiinnostakaaan vain ne hienot sammalet, vaan viatonta joulukaktusparkaa typistää sekä äiti että poika.  Pitää vissiin harkita noille jonkun oman viherpisteen perustamista ennen kuin kasvit on kaikki syöty...

 

"Tuossa ois paljon pesäainesta..."

Taapero taarolla

Nuohan ylipäätään on hyvin touhukkaita ja viettävät paljon aikaa tutkimalla olohuonetta ja keittiötä. Ruska jälleen katselee sillä silmällä kaikkea pesänrakennukseen liittyvää, Roihu seuraa kuin hai laivaa ja pitää vahtia, ja kakara muuten vaan hengaa joko vanhempiensa seurassa tai kehittelee omaa kivaa. 

Pakkasessa pyörintää

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua
 
Jo kolmannen kerran putkeen viikon pakkaspiikki osui maanantaille... Jahka sai itsensä toppakerrosten kera taivutettua ja veivattua selkään, sujui kuitenkin ihan kohtalaisen mallikkaasti, vuonohevot on kuitenkin usein pakkasessa pirteimmillään. 
Aikalailla perusvoltinveivausta, lisänä vähän parin askeleen etuosakäännösharjoituksia (jos se ny se oli, silloin kun mä olen kyseiset liikkeet opetellut ne oli nimeltään "käännös etuosan ympäri" ja "käännös takaosan ympäri" enkä mä noista uusista nimistä ikinä muista kumpi on kampi, jälkimmäistä kuitenkin treenattiin, eli ponin etupää kääntyy ja takapään pitäisi poljeskella paikoillaan...). Etenkin ravivoltti-nosto-laukkavoltti-ravi-veivaus meni Udnaksi harvinaisen tasapainoisen oloisesti ihan molempiin suuntiin eikä se inha oikea laukkakaan niin pahasti koittanut kaatuilla lavasta sisään kuin aina joskus.

Uuden vuoden alkukuulumiset

Jouluntienoo ja vuodenvaihde sujuivat sen verran tiiviisti eestaas maata ajellessa ja sohvalla laiskotuskoomaillessa, että blogiparka on jäänyt taas ihan retuperälle. Korvauksena nyt tilannekatsausta vähän kaikkeen...


Tirppaosastolla taas vähän pientä säätöä meneillään. Kanariaperhe on siirtynyt lentohäkkiin ja lapsi itsenäistyy kovaa vauhtia, mahdollisesti poika siitä on tulossa jos ahkerasta lauluharjoitepulputtelusta jotain voi päätellä.

Pikkumiäs?

Isä ja poika

Väriltään tuo on tällä hetkellä vähän haalempi painos vanhemmistaan, saa nähdä jääkö sellaiseksi vai vahvistuuko värit vielä iän myötä.

Ruska vaan taas rupesi pesinnän loppuvaiheessa taas hinkumaan ja puuskuttamaan, joten meni toviksi pikkuhäkkiin lämpöä ja lääkitystä saamaan heti kun sen pystyi hyvällä omallatunnolla lastenhoidosta irrottamaan. Pääsi taas tänään muun perheen pariin kun sai kuurin loppuun ja hengitys näyttää taas ainakin toistaiseksi normaalilta.

Benkin on ollut vähän vaisun ja lämpöhakuisen oloinen viime päivinä, mutta lähempi tarkastelu ei paljastanut ainakaan mitään näkyvää tai kuuluvaa ongelmaa hengityksessä tai ripulia tai huolestuttavaa laihtumista tms, ilmeisesti päällä oleva sulkasato vaan vähän uuvuttaa.

Lisäksi viimeinen siitä muutama vuosi sitten ostetusta harlekiinipeippoveljeskolmikosta kuoli välipäivinä ihan yllättäen. Vissiin niistä päiväys meni umpeen kun kaikki tipahtivat puolen vuoden sisään ihan samalla tavalla suorilta jaloilta "terveenä" ja varoittamatta. Olisin nyt pari vuotta vielä niille ikää suonut ennen kuin voisi sanoa että ihan vaan vanhuuteen menivät, ehkä joku vika perimässä? Noh, harrikkaparvi meni siinä jo niin ankean pieneksi että kävin sitten Willan Fauniksesta hakemassa pariskunnan lisää. Olin niitä jo aiemmin vähän katsellut, vaan kun ei valkorintaisella naaraalla oikein ole tässä kokoonpanossa jalostuksellista käyttöä niin olen odotellut tulisko jotain muuta tarjolle. Eipä oikein ole tullut, joten nuo nyt sitten meille muuttivat. Itse asiassa sen naaraan sain jopa ilmaiseksi kaupan päälle kun sillä on pientä nokkavikaa, no meneehän se tuossa "koristelintuna" muun porukan seassa. Silläkin vähän hengityskin vinkuu rasituksessa, joten saavat nyt molemmat ainakin ilmapussipunkkihäädön ennen muiden sekaan pääsyä.

Ihan komea ja eläväisen, joskin vähän säikyn oloinen diluutiokoiras, tästä toivoakseni saattaisi tulla uusi puoliso keltaiselle leskirouvalle jolloin teoriassa voisi tulla keltaisia lapsiakin...

Valkorintanaaras, vähän ristinokkaa ja liikakasvua alanokassa, seuraillaan josko pikkuviilailulla alkaisi korjaantua vai onko loppuiän trimmattava...

Terrapuolella pantterikameleontti syö kuin possu, keikkuu oksilla, köllii lämpöpisteessä ja juuri vaihtoi nahkaakin, eli ainakin sillä rintamalla kaikki OK (kiivasta puunkoputusta tähän väliin). Mikroliskoista ne kaksi häntänsä tiputtanutta alkoivat yksitellen kuihtua ja kuolivat lopulta, eli jäljellä enää yksi, joka näyttää kyllä ihan hyvin viihtyvän yksinään (silloin harvoin kun sitä ylipäätään näkee, ei  ihan antoisin lemmikki...). Akvaarioissakaan ei mitään uutta ja ihmeellistä, yksi sinisistä kiekoista tosin hyytyi hiljattain, mutta muut on edelleen pirteitä ja hyvinsyöviä. Pitäis vaan sekä altaille että pantterin terralle tehdä jossain välissä vähän perusteellisempi raivaus/siivous/sisustusoperaatio ku vaan sais taas aikaiseksi...

Hepoilemassa on tullut tässä välissä käytyä Udnalla vielä kolme kertaa, kaksi niistä omin päin pyörittelyä ja yksi hyppäri parinkymmenen asteen pakkasessa (säätila on sahaillut eestaas paukkupakkasen ja vesisateen väliä, ikinä tiedä mitä päälleen kiskoisi..) Hyppärillä Udnalla oli suussaan olympiat, mikä rauhoitti huomattavasti sen normaalia "jeeeee esteitäää!!!"-kaahotusta, piti vaan itsellä vähän arpoa paljonko ohjaa pitää/voi käyttää ettei liikaa lähde vauhtia pois ja turhaan häritse ratsua. Maanantain vuoden virallinen kaudenaloitustunti vietettiin sitten Sigurdin kanssa. Edelleen vähän tekniikka haussa miten sen saisi parhaiten vähän rennompaan ja  rauhallisempaan tempoon ravissa ilman jatkuvaa ohjista kiskomista ja omien jarrutuslihasten kramppausta, mutta kyllä ne peruspyöritykset ja temponvaihdot ja ravivoltti-laukka-ravivoltti-laukka-jumpat sentään oikeissa askellajeissa ja suunnilleen hallinnassa saatiin menemään... 

Ilta-askartelut taas kuluvat tällä hetkellä lähinnä PP:n Kirppu-lin lampaiden ystävällisesti tuottaman villapussukan parissa. Kaikki villat on jo pesty, suurin osa karstattukin, ja sitten pitäis pikkuhiljaa alkaa poljeskella rukkia että saa ne muunnettua langoiksi. Mahdollisesti testailla värjäillä osaa ja vielä sitten arpoa jotta tekiskö niistä tuotoksista puseroa vaiko jotain ihan muuta...