Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Esteitä
Otettiinkin toinen hyppelytunti heti perään, tällä kertaa pihalla vaikka vähän sataa tihuuttelikin. Tällä kertaa aiheena hauska kolmen esteen tehtävä, jossa kahden suoralla olevan esteen välillä piti tehdä voltti jotta pääsi sivussa olevalle kolmannelle. Muuten kyllä oikein hauskaa, mutta Udna jostain syystä oli kovin tahmean tuntuinen ja kovemman "hyppykuolaimen" kanssa tuntui hyytyvän ihan kokonaan, eipä ennen ole tuota ponia tarvinnut verryttelykavaletilla oikein komentaa eteenpäin. Muutama kierros varsinaista tehtävääkin meni miten sattuu kun ei meinannut edes laukkaa nostaa. Eikä tietenkään raippaakaan ollut mukana kun yleensä tuo ennemminkin kuumuu esteillä, ja lopulta viimeisellä kierroksella epätoivoissani räppäsin ohjasperillä lavalle joka sitten sai ponin viimein hereillekin.
Joskus viime syksynä jo mietin että semmoinen Fatty olis aika hieno, jossa olisi kukkien sijaan tähtiä. Jonkun aikaa meni vaan satunnaisesti testaillessa, miten alkuperäisestä kukkasesta saisi pelkän keskustähden jossain järkevässä suhteessa koko palan kokoon. Ja sitten vielä sattui kaupassa vastaan ihanasti kiiltävää ja modifioituun poninpalaan sopivanpaksuista lankaa. Ja kaiken lisäksi vielä askartelukaupasta löytyi pimeässä hohtavaa väriä. Joten tässä se pieni Fatty Stardust nyt sitten on:
Ja kyllä,kunhan Fatty hetken ottaa aurinkoa...
... niin tähdet hohtavat pimeässä, ainakin pienen hetken.... :D
Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Esteitä
Jouduttiin takaisin maneesiin vaikka aurinko olisi niin kauniisti vielä paistellut. Noh, koska sisäkomennuksen syynä oli estetunti, ei sen paremmin ponit kuin ratsastajatkaan kovasti pettyneet. Udna tällä kertaa varsin miellyttävä esteponi, reipas mutta ei kaahottanut ja malttoi kuunnella minunkin meilipiteitäni vauhdista. Vähän sitä normaalia ratsastajalähtöistä sohellusta mukana, mutta noin kokonaisuutena ihan kohtuullisesti onnistunut hyppely.
Tilasin sitä punkkilääkettä ny tukkukuurin ja vietin taas jokusen tovin lauantaiaamusta tirppoja haavien. Huomasin vaan jotta se ainokainen harrikkanaaras joka olisi pesityslaatuinen, on kehittänyt jonkun (rasva?)patin mahaansa. Eli taas lääkärille soittelu edessä...
*** Update: Lääkäri arveli jotta jos tuo ei tipua vaivaa eikä kovin vauhdilla kasva niin ei välttämättä kannata mitään tehdä. Eli seuraamme vielä tovin tilannetta ... ***
Poikansa sentään ois (toistaiseksi...) terve ja nätti vaan morsian puuttuu...
Ja nämä kyllä ois kiivaasti rakentamassa pesää kissusamppeliin, vaan kun emännällä on sitä ristinokkaa nii ei sitä arvaa pesitellä...
Ja tää rouva on kanssa lievästi nokkavikainen ja vähän muutenkin reppana.
Pitää ny vissiin vaikka lähteä itse jollekin keski-euroopan kiertueelle täydentämään parvea jos noita ihan oikeasti ei ala tässä piakkoin kauppoihin ilmaantua...
En taida tänään(kään) viitsiä aloittaa haravointia....
Kyllä, rakeita ne on...
**tuttaa kuin pientä oravaa? (Lintulauta alkaa tyhjentyä sapuskasta)
Eikö ny pliis pari pähkinää vielä irtoaisi?
Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua
Tämän vuoden ensimmäinen tunti taas pihalla. Vaikka maneesi onkin äärimmäisen miellyttävä asia talven pimeydessä, pakkasissa, tuiskuissa ja sateissa, niin kyllä raittiissa ilmassa ja isommassa tilassa mukavampaa on jos vaan suinkin kelit sallii. Suht rentoa peruspyörittelyä mentiin että ponienkin jalat taas tottuu vähän erilaiseen alustaan, ravissa kolmikaarista kiemuraa jossa keskimäisellä kiemurankaarella käynnissä pientä väistättelyä, laukassa isoa kentän kokoista (tai siis tarkkaan ottaen puolen kentän kun porukka on aina kahtia jaettuna) kahdeksikkoa.
Udna oli muutamaan viimeiseen maneesituntiin verraten rennompi ja samalla pirteämpi, kai sekin alkoi jo kyllästyä maneesipölyihin. Viimeisissä koko uran pidemmän ohjan laukoissa poni kevyesti meinasi jopa kiihdytellä vauhtia ja viskeli päätään alas vähän sen oloisesti että kerin kuitenkin ohjaa pikkuisen tiukemmalle ennen kuin keksii jotain kevätpomppuja kehitellä tätiratsastajan iloksi...
Kevättä rinnassa oli Nasulla ja kumppaneillakin kun ne kaivettiin sisälle tarhasta tunnin jälkeen, vetivät antaumuksella muutaman rallikierroksen pukkipotkulaukkaa ennen kuin rauhoittuivat portille.
Sopisi minusta ehkä paremmin alkupaloiksi, vaan kaipa tuollainen haarukkapala jälkkärinäkin menee...
Lätäkkö on nyt sulanut ihan ennätysajassa. "Joku" vaan syksyllä unohti ajoissa nostaa suodattimen varastoon ja se sanoi ensimmäisen hieman yllättäen tulleen pakkasaallon jälkeen riisimurotyyliin snap-crackle-pop. Bauhausissa näkyi olevan yllättävän kiva lampitarvikeosasto ja tuli sieltä sitten haettua uusi tilalle, ois varmaan netistä saanut halvemmallakin kaiveltua (saati itse virittelemällä jostain saavista...) mut tuon nyt sai het odottelematta matkaan ja on siisti ja varustettu UV-käräyttimelläkin. Estänee keijuleväsamennusta joka viime kesänä oli aika paha kun vanhan suodattimen UV-putki oli jo aikansa elänyt eikä sattunut uutta vastaavaa kohdalle..
Ensi viikolla joku päivä varmaan nakkelen sinne kultikset varastosta taas kesää viettämään jahka nyt pari päivää tuo suodatin asettautuu ja vesi on kunnolla jokusen kerran kiertänyt ja hapettunut purossa.
Samaan syssyyn tuli hommattua pikkuinen aurinkokennolla toimiva pumppu, tuumasin jotta siitä saa viriteltyä tirppojen kesäkylpylään pistorasiaa tarvitsemattoman version, jos vaan valo ja tehot riittää edes osan päivää vettä kierrättämään...
Lampaan raakavillat on nyt talven mittaan jalostuneet langaksi asti. Pari ensimmäistä valkoista meni vielä laadussa kehräysharjoittelun piikkiin, mut pariin viimeiseen (harmaimmat) alan jo itse olla melko tyytyväinen. Mahdollisesti ainakin nuo tasaisimmat ja ohuimmat pääsevät ponitarpeiksi, ja voi niitä möykkysempiäkin tietysti harja- ja häntäjouhiksi laittaa jos ei parempaa käyttöä keksi.
Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Nasu
Opettaja: Liisa
Aihe: koulua
Nasutreeni jälleen vuorossa, kun vakimenijä jatkaa vielä Silvertin veivaamista. Tunnilla perustahdin tasaisuuden harjoittelua ja vähän siirtymisiä. Raviosuus meni vielä kohtuullisen nätisti ja suunnilleen oikeinpäinkin, mut laukka on edelleen meillä aika levällään ja vähän mitä sattuu, eikä ne nostotkaan kauhean nättejä olleet. Mut laitetaan ny vielä toistaiseksi ainakin osin Nasun mammalomalla kadonneiden lihasten ja meidän yhteistyön lyhyyden piikkiin... Muutenhan Nasu kyllä on ihan mainio kaveri, karsinassakin kun rapsuttelin sitä kaulalta niin laittoi turvan olkapäälle ja nojaili poskeen. Höpö.
Aika: Maanantai
