Vielä pari tuntia

Ennusteet sanoivat että syksy tulee sunnuntaina. Eipä tainneet väärässä olla, selvästi kylmä henkäys on ilmassa eikä mittari jaksanut enää edes viiteentoista asteeseen kivuta.  Elilen vielä pariksi tunniksi hätistelin tirppoja pihalle värjöttelemään. Alkaa jo valokin olla sävyltään talvisen kylmää, jokohan oli viimeinen ulkoilu tälle kesälle...

Vaan onneksi sisällä riittää valoa ja lämmintä.

Mutahallakko

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: koulua
 
Laitumelta ratsua kalastellessa juuri se näky minkä haluaa kohdata, on poni piehtaroimassa sydämensä kyllyydestä märässä ja mutaisessa maassa...  :P Noh, enimmät savet sai jotenkuten kuurattua ennen tuntia ainakin siitä satulan alta ja päästiin touhuamaan. Ohjelmassa perinteistä hannunvaakunaharjoitusta ravissa, ja vähän laukassakin niin että nurkkasilmukka tehtiin myötälaukkaan ja jatkettiin siitä suoralle pätkä vastalaukkaa. Udna kyllä kiltisti teki mitä pyydettiin ja etenkin tuossa laukkasilmukassa saattin pari kohtuullista suoritusta, mutta yleisolemukseltaan oli taas jotenkin vetelällä ja venyvällä päällä. Sitten itse meinaa jäädä suuhun roikkumaan kun kuvittelee sitä muka kädellä kiskovansa parempaan ryhtiin, mikä nyt ei varsinaisesti ainakaan kasvata ponin menohaluja... 
 

---

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: esteitä
 
Vielä viimeiset valot hyötykäyttöön perjantaipompintoihin. Udna laitumelta hakiessa taas perässäraahattavaa mallia, mutta virkistyi kyllä kun hyppäämään pääsi. Enimmäkseen hypeltiin kolmen esteen sarjaa, joka meni harvinaisen mallikelpoisesti, joskin pari lähestymistä vähän pohjaan mut selvittiin niistäkin. Lopussa paria vähän pidemmillä teillä olevaa yksittäisestettä, jolloin oli taas vähän liikaa aikaa sohlata vauhdin kanssa esteiden välissä (ja yksi lätäkkö just lähestymissuoralla, mikä aiheutti pientä kiemurtelua...) , mut kyllä niistäkin yli päästiin ilman isompia katastrofeja.
Harjatessa vaan en ollut ihan tarpeeksi valppaana ja pääsi poni vähän nirppaamaan käsivarresta. Noh aikalailla oma moka taas kun en heti alussa tarpeeksi tiukasti ilmaissut jotta se turpa ois paras pitää rintamalinjassa myös vatsan harjaamisen aikana. Eikä tuossa vielä ainakaan edes jälkeä näy, joskin vähän hellänä se kohta on.

Harlekiinikello

Onkos käki nyt saamassa kenkää?

Paratiisipari

Perjantaina tuli kaipailtu soitto, jotta paratiisityttö olisi nyt noudettavissa. Siispä töiden jälkeen auton nokka taas kohti Itistä ja kakkostulokas kotiin (ei onneksi mielenosoituksen jäljiltä ihan hirveää ruuhkaa teillä ollut, mitä ny jotain pientä peltikolarointia hidasteena palatessa...). 
Niin hyvin värittynyt neiti, jotta vähän jo epäilin jotta onko se edes naaras, mun olemattomalla kokemuksellani olisin kyllä itse valkaten koiraaksi tulkannut. Noh, googlen kuvahaun mukaan noilla on aikalailla vaihtelua värityksessä, eikä tuo nuori koiraskaan välttämättä vielä ihan täydessä värissä ole. Ja kun itse kasvattaja on sen naaraaksi luokitellut, niin eiköhän se ihan pätevästi ole sitä mitä pitää (tosin sen ensin haetun linnun ihan itse oletin olevan koiras kun oli selkeämmin värikkäämpi kuin ne kaksi muuta tarjolla ollutta, se kyllä yksinään piteli pieniä lauluharjoituksia niin että oletettavasti oikeaan osui...).

Kyllä tuo morsiokandidaatti nyt inauksen verran haaleamman sininen rinnasta on kuin tuo edellinen herra, ja ainakin toistaiseksi hyvin tulevat juttuun keskenään...

Koiras

Naaras

Koiras

Naaras

Edelleenkin vasemmalla koiras, oikealla naaras

Vaan on ne pieniä ja vilkkaita, seeprapeipokin näyttää vieressä suurelta ja kanarialintu jo vallan järkäleeltä. :D

Ja kuvaaminen on edelleen hiukan haasteellista...

 

Kriisi

Tämän tilanteen vakavuusasteen lähelle ei kuulkaas mitkään hallituksen säästöohjelmat ja pakolaistulvat pääse edes kiikarilla katsoen.


Hius.
Valkoinen?
Minun päässäni??!!

Ja pahasti näyttää että kavereitakin on tulollaan.
Tästäkö se lopullinen alamäki nyt alkaa? 
Pitääkö mun lopettaa kaikki muut harrastukset paitsi virkkaaminen ja ehkä pelargonien kasvattelu? 
Hävittää kaikki paremmin teineille sopivat lemmikit? 
Tilata kiikkustuoli ja rollaattori? 
Hankkia jakkupuku? 
Ruveta aikuiseksi??

Loikkaponit

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: hyppyjä
 
Ratahyppelyt jatkuu edelleen, pitää hyödyntää kentän tilaa niin kauan kun ulkokelejä riittää, ehtii niistä maneesin seiniästä taas sitten talvella tympääntyä... Kyl sen taas huomaa että harjoittelemalla sitä vaan etenee, tällä kertaa saatii pari kohtuullisen onnistunuttakin kierrosta aikaiseksi (jos ny ei lasketa esteiden välin kroonista erimielisyyttä siitä kuinka paljon kulmista saa oikoa...) Syksyn pimeys vaan alkaa ikävästi hiipiä kohti, tunnin jälkeen kotiin ajaessa oli jo aika mustaa ja vastaantulijoiden valot häikäisi. Yäk.

Viimeisiä viedään

Kesä koittaa sinnitellä vielä hetken ilonamme, vaikka välillä oli jo joku hyvinkin syksyisen ankea viikko, yöt pitenevät ja aamuviileyden poistuminen kestää päivä päivältä pidempään. Tuo uusi pihahäkki on aivan loistava hyödyntämään näitä viimeisiä lämpimiä ja aurinkoisia hetkiä ennen pitkää talvea. Tirpat on oppineet ulos- ja sisäänmenon varsin hienosti, ja paimennus suuntaan jos toiseen sjuu jo muutamassa minuutissa (noh, välillä joku jää haahuilemaan suuntaan tai toiseen, mutta noin pääsääntöisesti). Ne voi siis kelien mukaan laittaa ulkoilemaan vaikka vain tunniksi tai pariksi, vanhassa pikkuhäkissä olisi sisäkausi alkanut jo heti kun yölämpötilat alkoi laskea reilusti alle kymmenen asteen.

Seiniä peittoon ja cd-rommeja roikkumaan...

Miinuspuolella haukan kanssa on edelleen kilpavarustelua menossa, sitä mukaa kun minä lisään suojausta ja karkotteita niin se tulee vaan röyhkeämmäksi, hyvä jos yhtään kiinostaa jos minä menen sitä pois hätistelemään. Onneksi se nyt on kuitenkin ehkä maksimissaan kerran viikossa vieraillut, eikä ainakaan kuolonuhrien määrä ole kasvanut... Nyt viimeisimmän naamioverkon lisäilyn ja pienen istomapuiden siirtelyn jälkeen sitä ei ole taas muutamaan päivään näkynyt, elelemme toivossa. Koivutkin jo avuliaasti ripottelee katolle keltaisia lehtiä suojapeitteeksi...

Irtoruukkurehut on nyt viimein kuopattu maahan, saa nähdä moniko on keväällä hengissä, ja montako kertaa ne vielä siirtyy mielen muuttuesssa asemoinnin suhteen...

Mutta koitetaan siis vielä nautiskella näistä viimeisistä auringonsäteistä niin kauan kuin niitä riittää.

Ne apilakylvökset ois oikeastaan kyllä tarkoitettu koristeeksi eikä syötäväksi...

 

-No niin, laita ny jo se kamera pois ja laske meidät sisälle, täällä alkaa tulla kylmä ja pimeä!

Jotakin sinistä...

Siniset linnut ovat aina olleet heikko kohtani, ihan siitä ensimmäisestä undulaatista alkaen. Ne siniset harlekiinipeipotkin on olleet hakusassa jo useamman vuoden vaan eipä noita tunnu ilmaantuvan, semminkin kun ihan perusvärisetkin tuntuu tällä haavaa olevan aika kiven alla (ja mä olen kranttu enkä halua sinisistä valkorintaisia tai punapäisiä).

Vaan kesällä itiksen Fauniksessa sattui silmään jotakin uutta, sundanparatiisipeippoja, siis pieniä vihreä-sinisiä lintuja, harlekiinien sukulaisia (TAHTOO!)! 

Pari kuukautta koitin kuunneella järjen ääntä, kuten että ne on kaikki sisaruksia, eli ei niitä sitten pesittää voisi edes vahingossa ja olisivat sitten ihan vaan "koristelintuina" (niii, entä sitten, sitähän nuo suurin osa muistakin on).  

Tai että täyttävät sitten häkkiä ja vievät paikkoja niiltä mahdollisilta harlekiinihankinnoilta (joita siis on ihan pilvin pimein tarjolla?).

Tai että kun niitä on kolme, niin sitten säälittäisi jättää sitä yhtä reppanaa yksin jos pari ottaisi. Ja ovat sen verran tyyriitä että ei niitä ny ihan kaikkia viittisi vaan säälistä ottaa. (Mutku mä haluun!)

Tänään sitten päätin jättää sen ärsyttävän järjen äänen omaan arvoonsa ja marssin Itikseen aikeissa ottaa matkaan se sisaruspari, ehkä hakea sen kolmannenkin joskus myöhemmin jossei ala kenellekään muulle kelvata. Vaan sitten kertoivat jotta itse asiassa tulossa olisi niille lähiaikoina kavereiksi erisukuisia lintujakin, eli olis mahdollista saada ihan "kunnollinen" pariskuntakin... Noh kun ostomoodi oli viimeinkin päällä, niin toin sitten jo kotiin yhden pojan kotiutumaan, ja lupasivat ilmoittaa sitten kun olisi se morsiokin saapunut noudettavaksi.

Aivan ihana sinisen sävy vatsapuolella... <3

Suloinenhan se on, pieni ja kaunis kuin karkki. Hyvin levoton, mikä nyt tietysti on ihan ymmärrettävää kun on yksin heitetty vieraaseen paikkaan, mutta ei nuo levollisenakaan taida siitä flegmaattisesta päästä lintuja olla. Kuvausyrityksistä suurin osa tuotti tämmöisiä tuloksia:

Kovasti sitä tympäisee olla yksinään pikkuhäkissä kotoutumassa, ja pitää semmoista korkeaa ja kimeää hippiäisenääntä, jolla koittaa saada yhteyttä kavereihin (toivottavasti se morsiokin tulee suht pian...) Pitää nyt muutaman tarkkailupäivän päästä laskea se noiden muiden sekaan niin on edes vähän seuraakin toisella.

Hepohaahuilua

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Sigurd
Opettaja: -
Aihe: Omatoimiveivausta

Liisalla menoja, niin pyöriskeltiin kentällä itseksemme. Se on kivaa noin silloin tällöin harrastettuna, ja yleensä kun keskittyy vaan just sillä kertaa treenausta vaativiin (ja itselle sopivan helppoihin...) puuhiin, niin ponin saa usein paremminkin rennoksi kuin ohjattuna suorituspaineiden alla :D. Miinuspuolena vaan,että etenkin kun ei satu olemaan kelloa matkassa, niin kun on vähän työstänyt käyntiä ja vähän ravia ja vähän laukkaa ja vielä vähän sitäsuntätä ja niin alkaa loppua omat ideat kesken ja huomaa että ois vielä vartti aikaa vaikka tuli jo ne loppuravitkin tehtyä... Noh, Sigurd oli oikein unelma ja ravissa tein jopa pari ihan tarkoituksellista temponlisäystä mistä tuli alas oikein nätisti ilman kaahottelua. Laukassakin siirtymät ihan kohtuulliset, paitti lopussa kun kokeilin kahdeksikkoa, aloin itse hätäillä liikaa ja meni ravin kautta nostot aika levälleen.

---

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: hyppyjä

Torstai-iltana tuli tekstari jotta kiinnostaisko hyppääminen perjantaina, no ei ny vallan kauheasti tarvinnut houkutella... :D
Mentiin rataa, pari aika vinkeää karretta seassa. Udna semmoisella puolileppoisella päällä niin että sai vähän ajaa eteen hetkittäin. Paikoitellen ihan onnistuneita pätkiä, mut ei tainnut yhtäkään keikkaa tulla niin että ois joka kohta nappiin osunut. Noo, hauskaa ainakin on harjoitellessa.

Poninpelottelua ja pompintaa

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: hyppyjä
 
Pompahdeltiin tällä kertaa kolmen esteen innaria, jonka perässä pysty yhden askeleen välillä. Udna tapansa mukaan innolla mukana, mutta vauhti vähän ailahteli niin että piti tosissaan arpoa pitäisikö tällä kierroksella enemmän pidätellä vai antaa pohjetta. Muutaman kerran osui jopa oikeaan. :D 
Ennen tuntia karsinassa harjaillessa toinen kissoista päätti just tehdä jonkun ninjaloikan niin että käpälät vaan vilahti kaltereiden takana. Udnaraukka   säikähti että vähintäänkin sapelihammastiikeri on hyökkäämässä kimppuun ja pomppasi tasajalkaa suoraan ylöspäin. Piti sitten sitä vähän rapsutella ja kertoa jotta voi olla ihan rauhassa, en minä anna verenhimoisten kissanpoikien tulla syömään pientä hevosta...

---

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: hyppyjä

Pidettiin vielä pieni ekstratunti tälle viikolle, ja jatkettiin hyppelyitä. Nakeltiin itse esteitä pariksi sarjaksi ja joku yksittäinenkin kentälle. Ei niistä nyt oikein järkevästi rataa saanut, mut ihan kivoja erillisiä tehtäviä kuitenkin. Udna vähän jopa laiskalla tuulella taas, mutta ainahan sille kuitenkin esteet kelpaa... Gretakin oli mukana ja teki elämänsä ensimmäiset hypyt ratsastaja selässä, vallan mainiosti suoriutui, vaikka pari kertaa meinasi sarjaa ennen tulla uskonpuute.