Kankeilua

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Nasu
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Nakeltiin vaihteluksi poneille vähän lisärautaa suuhun. Nasu selvästikään ei kauheasti ajatuksesta pitänyt. Ravit ja salmiakkiuralla taivuttelut meni vielä ihan hyvin, mutta laukka ei meinannut nousta ollenkaan vaikka yritti pitää kankiohjan kuinka löysällä. Nasu vaan rullasi itsensä niin kasaan että ei siinä nostoista meinannut tulla edes normaaliympyrällä mitään, ja vähän haastavampi voltti-vastalaukka salmiakilla ei toiminut ollenkaan, hermostui vaan hepo ihan kokonaan ja taitamattomalla ratsastajalla meinas henki loppua turhissa veivausyrityksissä. Noh, onpahan ny edes yritetty..

Happy owl-o-ween

Perjantai-illan askarteluprojektina oli Sannalta saatu komea kurpitsa, joka halusi isona pöllöksi (vaati vain yhden villellyn sormen). Hauskaa Halloweeniä siis kaikille jotka sitä viettää!

 

Taivutteluja

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Nasu
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Nasun kanssa veivailtiin tällä tunnilla vähän kiemuroita ja avo/sulkutaivutuksia. Edellenkin poni hallitsee nuo taivuttelut paremmin kuin minä eli vähän apujen kanssa tuli sohlattua, mutta saatiin me muutama oikeansuuntainenkin askel aikaiseksi. Laukkaa jymisteltiin taas ympyrällä lähinnä nostoja treenaillen ja yrittäen saada poni edes etäisesti rullaavaan askeleeseen pelkän kaahottamisen sijaan

Kokolattiamatto

Bumblefoot-tipu lakkasi edistymästä ja jalkapohjat on edelleen ruvella. Ostinpa sitten halvan fleecepeiton ja saksin siitä pari suikaletta pehmikkeeksi lämpöhäkin orsille, on nyt sit tirpoilla kokolattiamatto. Pitäisi vähentää painetta jalkapohjiin ja pitää ne varmaan paremmin kuivanakin, josko nyt pikkuhiljaa saisi tuonkin kuntoon. Kaksi muuta tarkkailussa ollutta voisi jo periaatteessa muiden sekaankin mennä, mutta molemmilla on sen verran reipas sulkasato päällä että olkoot nyt vielä nekin tuossa pitämässä jalkavaivaiselle seuraa.

 

Trilli ja Tirlittan haahuilivat yksi päivä pesimähäkin tyhjällä puoliskolla, joten tuuppasin luukun kiinni niiden perään ja laitoin tarjolle pari erilaista pesänpaikkaa. Epäilen kyllä että oikeasti pesiäkseen niille pitäisi jostain kehittää majoitus ylemmäs ihan katonrajaan. Tähän mennessä kun ne on rakennustapeita kasanneet korkeimpaan löytämäänsä pisteeseen takan päälle (missä kuitenkaan ei ihan suositeltava pesänpaikka ole...)... 

Vuonoilut

Aika: Perjantai 14.10.
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Hyppyjä
 
Maanantain tunti jäi välistä flunssaillessa, mutta perjantaiksi oli jo sen verran hellittänyt että pääsi hyppärille korvaamaan. Sen verran vielä vähän jäkinuutunut olo oli että vähän meni ajelehtimalla tunti, mutta kyllähän se Udna kiltisti hyppelee vaikka ratsastaja ohjaili hankalammat välit vähän miten sattuu... Pimeä vaan alkaa jo hyökkiä kimppuun niin aikaisin että jo kuuden tunnilla loppuaika meni vähän hämärässä vaellellessa.

---

Aika: Maanantai 17.10.
Paikka: Solsikke
Ratsu: Sigurd
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Pitkästä aikaa Sigurdin selässä, tuo poni vaan paranee joka kerta. Ei paljoakaan liikaa häslännyt, vaikka taas ratsastajalla meni hetki nappuloita hakiessa ja sopeutuessa taas vähän erilaiseen askeleeseen. Verryteltiin ensin vähän ravaamalla uran sisäpuolella ja volttailemalla parissa nurkassa ulospäin. Sitten jumpattiin koko kentän kokoista kolmikaarikiemuraa molempiin suuntiin ravissa ja laukassa, ensin ravissa vähän kevyesti väistättäen keskikaaren suorilla pätkillä, sitten viimeisellä kaarella lisättiin laukannostoa mukaan, ja lopulta koko kiemura laukassa ravin kautta vaihtaen. Vähän siinä vaihteita ihmetellessä meinasi ulkoavut hukkua ja poni laukassa oikoa kaarissa, mutta vallan nätisti Sigurd yleisesti ottaen meni.

Tämä tuli vähän yllättäen mutta...

Ei minulla mitenkään tarkoitus ollut noita uusia tulokkaita ihan saman tien ruveta pesittelemään. 

Mutta kun tuo komea sinisplittipoika rupesi jo karanteenivaiheessa kovasti vokottelemaan sievintä sinistä tyttöä ja ne pariinkin otteeseen kaivoivat irti pesinnänestotulpan pikkuhäkin seinällä roikuskelleen pöntön suulta (kun en sitä lootaa ollut jaksanut kokonaan irroitella). 
Ja molemmat niistä on kyllä ihan tipotopkunnossa. 
Ja renkaiden perusteella ainakin naaraalla on varmasti riittävästi ikää (mikä tärkeintä onkin, senhän kroppaa muninta enemmän rassaa), eikä koiraskaan mitenkään liian kakaralta vaikuta vaikka kuluvan vuoden satoa onkin. 
Ja kun isossa porukassa vähän alkoikin näyttää että punapäinen naaras aikoi pihistää tuo äijän itselleen, enkä minä halua punapäitä omaan siniseen linjaan.
Ja seliseliseli, tässä sitä ny sitten kuitenkin ollaan, katsotaan mitä tulee vai tuleeko mitään...

 

 
Kardinaaleista on kehittymässä melkoisia huligaaneja. Olin vähän suunnitellut niille alkuperäseutujen mukaan jotain kivoja intiaanihenkisiä nimiä, mutta tällä hetkellä sopivampi vois olla Bonnie ja Clyde... 
Nojoo, onhan se ihan ymmärrettävää että uudessa kodissa pitää tutkia paikkoja, eikä ne toki mistään voi tietää ettei esim hellalla olisi ihan suotavaa pompotella.

Mutta voisi ne nyt kuitenkin olla silppuamatta atomeiksi ihan kaikkia viherkasveja sillä sekunnilla kun silmä välttää... 

Irti niistä orkideanjuurista riiviö!!

Häkissä ois kyllä ihan luvallistakin viherrehua tarjolla...

Parvifuusio

Torstaina päätin jotta tulokkaat on riittävästi karanteenattu (tarkkailuhäkin vielä hetken kuntoutusta kaipaavaa trioa lukuunottamatta) ja avasin luukut sekä pikkuhäkistä että lentohäkistä niin että parvet saa aloitella toisiinsa tutustumisen. Vanha porukka tietysti heti lähti lentelemään, ja hetken hämmennyksen jälkeen hollanninparvesta punapääharrikat lähtivät tutkailemaan lentohäkkiä, ja pian kardinaalityttökin seurasi perässä. Pidin lintuhuoneen oven kuitenkin sen verran kiinni, että pysyivät ensi alkuun siellä ihmettelemässä. 

Vähän pientä hämmennystä puolin ja toisin, etenkin kardinaalit vähän pelotti vanhaa porukkaa. Ja toki harrikoiden kesken vähän pientä uhoilua puolin ja toisin selvitellessä kuka on kukin, mutta aika nätisti nuo näyttäisivät juttuun tulevan.  Illalla tosin koko hollanninharrikkaparvi tosin tunki itse takaisin tuttuun ja turvalliseen pikkuhäkkiin nukkumaan, ei ny ihan liikaa uutta sentään kerralla... :D

 

 

Hepoilut

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Nasu
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Nasu näyttäis nyt muodostuvan tämän syksyn koulukiusattavaksi. Sunnumtain rälläyksen jälkeen pidettiin vähän rauhallisempi tunti, treenailtiin pohkeenväistöä ja vähän suht rentoa ympyrälaukkailua muutamien nostojen kera. Ei nyt ihan vimpan päälle jaksanut itsekään veivata, mutta ihan peruskiva tunti.

---

Aika: Perjantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Maastohyppelyä

Valon huvetessa kovaa vauhtia kasauduttiin vähän normaalia aikaisemmin että ehditään vielä käydä metsähyppelyitä treenaamassa. Alkuun otettiin vähän kentällä enimmät alkupuhdit pois poneista pienellä laukkaverryttelyllä ja sitten suunnaattiin taas tutun polun varteen maastolankkuja ja autonrenkaita hyppelemään. Udna taas yhtä aikaa innokas ja vähän varuillaan, välillä vähän kiemurteli esteille ja otti sitten megakokoisia varmisteluloikkia polvenkorkuisten esteiden yli. Hupaisaa touhua. :D

Jäähyväiset Sancylle

Eipä sitten Sancy enää jaksanut edes lääkekuurin loppuun, vaan maanantain vastaisena yönä lähti paremmille huuhuttelumaille. :´(

Pitänee taas kerran Huureppanalle yrittää uutta kaveria etsiä, vähän masentuneen oloinen se nyt on kun ei kukaan sen kujerruksiin vastaa...

 

 

Limbo

Taitaa taas iskeä vanha kirous, että heti kun hommaa uusia lintuja joku vanhoista kuolee.  :(

Sancyhan on jo pitkään ripuloinut, mutta ei kuitenkaan ole muuten ollut kovin huonovointinen, ja jos on vähän pörreä ollut niin pari päivää lämpöhäkissä on sen taas virkistänyt ja kiinteyttänyt tuotostakin. Ei tuo kuitenkaan ole kotikonstein kunnolla asettunut vaan palannut taas hetken päästä. Otettiin siitä sitten ulostenäyte kun on taas ollu vähän vaisumpaan päin menossa, mutta ei siitäkään muuten mitään ihmeempää löytynyt kuin kolibakteeri. Lääkäri ehdotti antibioottikuuria, ja tuumasin jotta eipä siitä ainakaan haittaakaan ole. Haavin tirpan keskiviikkoiltana kiinni ja punnitsin jotta saa laskettua annostuksen. Olisko operaatio sitten stressannut liikaa, niin että kunto yhtäkkiä romahti ja seuraavana aamuna löytyi yllättäen ihan vaisuna ja voimattomana häkin pohjalla. Hoivailin sitä pitkin päivää ruiskuruokinnalla lämpimässä, odotellen että pääsee apteekkiin lääkekuurin hakemaan, vaikka en kyllä kovin suuria toiveita toipumiselle enää antanut. Hieman yllättäen pieni kuitenkin yön yli sinnitteli ja on tuossa limbotilassa siitä lähtien häälynyt. Lorinektarin avulla hengissä on pysynyt, mutta ei tunnu juuri edistystä tapahtuvan, muttei oleellisesti ole huonontunutkaan. Pitää nyt tuo antibioottikuuri vielä loppuun syötellä, mutta jossei siinä vaiheessa oleellista muutosta suuntaan tai toiseenole tullut, niin ei tuota kyllä tuossa kunnossa paljoa kauempaa voi pitää, menee jo enemmän rääkkäyksen puolelle. : (

Jotain hyvääkin sentään, kaikki hollannikkaat on edelleen virkkuja ja jatkavat kotiutumista, tarkkailuhäkissä on tällä hetkellä kolme harlekiinia, pari vatsaoireilevaa ja se bumblefoot-tapaus, mutta kaikki ovat kyllä ihan eloisia ja koko ajan parempaan suuntaan menossa. 

Kardinaalit pitävät kovin jauhomadoista ja vahakoisan toukista. Jostain syystä koiras ei niitä kuitenkaan itse kupista syö, van naaras ne poimii, ja sitten lähes äidillisesti antaa koiraan "varastaa" toukat itseltään.

 

 

 

 

Muu porukka vielä pieniksi hetkiksi silloin tällöin hätistellään pihalle hyödyntämään viimeisiä auringonsäteitä ennen talvea ja kylmää

 

 

Plussapallerot possujonossa

Aika: Maanantai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Nasu
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Kolmesta vaihtoehdosta arvoin taas Nasun kiusattavaksi. Alkuverryttelyssä ravailtiin vähän uran sisäpuolella volttailujen kera. Laukka-ravi siirtymisiä treenailtiin jonkun verran ja ihan kivasti Nasu toimi, ei vaan taas enää tarkempaa muistikuvaa harjoituksista. (Vanhuus ei tule yksin)

---

Aika: Sunnuntai
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Maasto

Sunnuntaina käytiin vaihteluksi maastossa rälläämässä ja kierreltiin aurinkoisena aamuna pari tuntia polkuja pitkin ja poikin Sääksjärven liepeillä. Untelo oli alussa vallan vauhdikaalla päällä, kompasteli vaan juuriin kun ei malttanut jalkoihinsa katsella kun oli vaan kiire mennä lujaa (Mitä nyt Nasun takalisto vähän oli hidasteena tiellä). Muutaman reippaan ravi- ja laukkapätkän jälkeen alkoi sentään enimmät ylimääräiset höyryt olla päästetty pihalle (ihan kirjaimellisestikin, kirpakkaassa syyssäässä sai perimmäiset vaeltaa melkoisessa sumupilvessä kun ponit huurusivat) Loppuretki sujuikin jo ihan leppoisissa merkeissä, mitä ny vähän harrastettiin kivikkokiipeilyä ja pari jyrkempää mäenpätkää, ja järveen ei uljas ratsu meinannut uskaltaa mennä kahlailemaan, voihan siellä toki vaania krokotiileja.