Palvelijat on jonkun aikaa höpöttäneet jostakin lomasta. Ilmeisesti se tarkoittaa että aamuruoka tulee jatkuvasti myöhässä ja muutenkin ne poukkoilevat ihan miten sattuu ilman normaaleja aikatauluja. Kaiken lisäksi minut survottiin yhtenä iltapäivänä ihan varoittamatta kujetuskoppaan ja auton takapenkille ja mutisivat jostain matkustamisesta. Koitin alkuun maukua vastalauseita mutta ei niitä mitenkään noteerattu.
Muutaman tylsän tunnin jälkeen tultiin paikkaan jossa käytiin joulunakin, siellä on joku vanhempi ihminen joka koittaa koko ajan lääppiä ja sanoo itseään mummoksi, piti välillä vähän antaa hipaista että saa olla sitten hetken rauhassa. Tutkin kyllä tarkkaan joka paikan, mutta en tuntenut oloani siellä oikein kotoisaksi ja aloin yöllä naukua niin että emäntäpalvelija lopulta telkesi minut nurkkahuoneeseen yksin. Ei sitten niin mitään käytöstapoja.
 |
Maisemassa ei valittamista
|
Aamulla jouduin taas auton kyytiin, onneksi nyt matka oli vähän lyhyempi ja sen päätteeksi oltiinkin tutussa paikassa, vanhassa kodissani! Siellä olikin ihan kiva majailla pari päivää, tuttu ihminenkin siellä vielä asustelee. Löysin vanhan leluhiirenikin ja kannoin sen muutaman kerran palvelijoiden sänkyyn etteivät unohda sitä enää matkasta. Käytiin jonkun oudon ja vähän pelottavan paikan pihalla, jossa palvelijoiden piti laittaa kuonokopat päähän (minun ei tarvinnut). Sieltä löytyi edellinen pääpalvelijakin, mutta se oli vähän omituinen ja kutsui minua Miskaksi, ehkä pitää tyytyä noihin nykyisiin vaikka palvelussa onkin vähän väliä huomautettavaa. |
Edustuskissa
|
 |
Villikissa
|
Ja sitten TAAS mentiin autossa kopassa. Välillä palvelijat pysähtyivät syömään (minulle ei mitään annettu, aika törkeää) ja sanoivat että autossa on liian kuuma odotella, joten sain nököttää kopassa ulkoterassilla pöydän vieressä. Viereisessä pöydässä oli joku hassu pieni otus, emäntäpalvelija sanoi sitä perhoskoiraksi. Tuijottelin sitä pitkään, mutta en oikein osannut päättää olisiko sitä pitänyt pelätä vai yrittää saalistaa. Lopulta sitten saavuttiin taas johonkin uuteen ja outoon paikkaan, mutta onneksi sieltäkin löytyi sauna jossa voi käydä vähän aikaa murjottamassa. Ihan OK paikka sekin sitten oli, palvelijat aina hävisi päivällä johonkin mutta tulivat sitten kuitenkin ajoissa tarjoilemaan iltaruoat. Sanoivat vaan lähtiessään että minun pitää vahtia kämppää.
 |
Mihis sitä nyt jouduttiin...
|
 |
Outoja tyyppejä parveilee pihalla
|
Ensimmäisenä päivänä kävivät kuulemma kiipeilemässä Riisitunturilla. Emäntäpalvelija sai jalkansa kipeiksi ja kertoi joskus kuulleensa että ennen vanhaan kolotuksia hoidettiin kissannahalla, mietin hetken pitäisikö mennä lauteiden alle piiloon. Laittoi minut hetkeksi nilkkojensa päälle kyljelleen, mutta sanoi sitten että nyt on vähän liian lämmintä kissannahkaterapiaan. Vähän muhkuraista siinä olikin maata.
 |
Valpas vahtikissa
|
Toisena päivänä ohjelmassa oli kuulemma käynti Jyrävällä, ja kesäkelkkamäen laskua. Kolmantena päivänä koskenlaskua. Hulluja nuo ihmiset, kuka nyt vapaaehtoisesti itsensä kastelee! Tai ylipäätään rehkii kun voisi vaan loikoilla sohvalla.
 |
Jyrävä
|
 |
Aallokkokoski
|
 |
Rankkaa tää lomailu... (huomaa The Hiiri)
|
Sitten lähdettiinkin taas autoilemaan, pysähdyttiin pikaisesti vanhassa kodissa vähän jaloittelmassa ja jatkettiin siitä vielä pariksi yöksi taas siihen ensimmäiseen paikkaan ennen kotiinpaluuta. Nyt se oli jo vähän tutumpi enkä enää marissut. Sää oli muuttunut sateiseksi joten palvelijat kävi vain vähän ajelemassa lähitienoilla ja hamstrasivat ensi talvea varten tehtaanmyymälästä pari laatikollista talipötköjä tinteille. Onpahan pihallakin jotain tuijoteltavaa niinäkin päivinä kun nuo emäntäpalvelijan linnut (joita muka ei sais syödä eikä edes säikytellä) ei tarkene ulkoilla.
 |
Hiljainen kansakin käyttää maskeja tänä kesänä
|
 |
Mummolassa
|
