28 kesäkuuta 2018

London calling

Kesäloma alkaa vasta ensi viikolla, mutta otettiin pieni varaslähtö ja hyödynnettiin juhannusvapaat viikoloppureissulla Lontooseen. 
Talvireissulla kun yritettiin hyödyntää rahanvaihdossa takavuosilta jääneitä puntia kuultiin jotta ne ei enää ole käypää valuuttaa. Googlailun perusteella Englannin pankki ne vielä vaihtaa tuoreempiin, joten siinäpä hyvä syy käydä vähän verestämässä vanhoja muistoja.

Torstai-iltana suhautettiin finskillä Heathrowille, sieltä metrolla cityyn ja majoituttiin hotelliin joka oli loistavalla paikalla South Kensingtonin metroaseman vieressä, kohtuuhintainen ja ihan siisti ja asiallinen. Joskin myös hiukan vanha, ahdas ja sokkeloinen, eikä todellakaan liikuntaesteisille sopiva...

Perjantaiaamun pankkikeikan jälkeen mentiin vaeltelemaan tovi Towerissa. 



Sieltä jatkettiin tarkistamaan onko Sea Lifessä jotain uutta sitten edelliskäynnin (=joskus 10 v sitten kun pulju oli juuri avattu). 
Krokolla oli kova tyyny

Ajeltiin bussilla Hyde Parkin nurkille ja käveleskeltiin sen läpi ja vielä Harrodsin kautta hotellille elpymään (kun sen noin 360 päivää vuodessa viettää enimmäksen istuaallaan niin yllättäen nivelet ja lihakset vähän vastustelee niinä viitenä päivänä kun niitä jopa käyttää jossain reissatessa)
Kesätaidetta Serpent Lakella
Lauantaiaamuna taas vingutettiin osterikorttia ja suunnattin Kew gardensiin. 

 


Ja sieltä suunnilleen vastakkaiselle laidalle kaupunkia Greenwitchiin Cutty Sarkiin tutustumaan. 



Takaisin tultiin venekyydillä Westminsterin nurkille, ja hotellille valuessa tehtiin vielä pikaiset pitstopit Trafalgarilla ja Piccadillyllä.
Trafalgarilla siivoiltiin jonkun festivaalin jälkiä
eikä sinne päässyt leijonia silittelemään
Piccadillyllä oli porukkaa siitäkin edestä
  
Sunnuntaina ennen kotiinpaluuta olikin enää puolisen päivää aikaa, ja se kulutettiin ensin taas Hyde parkissa (minä olisin kyllä pidempäänkin katsonut Rotten Rowta eestaas pareittain nelistäviä kaartinratsuja...) ja sitten Natural History Museumissa jahka suvaitsi avata ovensa kymmenen tietämissä. Hotelli ystävällisesti säilytti laukkuja siihen asti kun oli aika suunnata taas lentokentälle. 
Pihalle oli pystytetty maksullinen perhospuisto

15 kesäkuuta 2018

Pihailua

Lämmin alkukesä on sitkeästä kuivuudesta huolimatta riehaannuttanut jo monet kukat kukkimaan, ja jopa nuo ihan pikkuisena ostetut kesäkukantaimet alkaa hiljalleen aukoa nuppuja.
Pöllö tarttui mukaan markkinoilta.
Kerrottuja akileijoja on pulpahdellut pihaan siellä täällä ilmeisesti edellisten omistajien peruja
 
 
 
Viime kesänähän ei kasvihuonetta ollut lainkaan (eikä siinä kyllä mikään olisi kasvanutkaan kun oli kuivan sijaan kylmää ja märkää ihan koko kesän) kun vanha rimpula oli jo kovin huonossa kunossa enkä oikein keksinyt mitä sille tekisi vai tekisikö mitään. Nyt sitten halpisratkaisuna vaan heitettiin muovit tuon vanhan lintuhäkin päälle, ja siitähän tuli ihan soma kasvihuone, vaikka aika paljon sitäkin aamupäivällä puut varjostaa.

Talonmies purki vanhan kasvihuoneen seinät jo aikaisemmin keväällä, ja meinasin nyt ruveta siitä nuo muutkin jäämistöt siivoilemaan pois,  mutta  vuohenputkikasvustoja (taitaa olla tontilla ainoa rehu jota veden puute ei haittaa vähääkään) kiskoessa yhtäkkiä jotakin vilahti korvan juuresta, ja pikku punarinta alkoi kovin hädissään huudella puskissa. Hetken ihmettelin mistä se tuli, ja sitten totesin jotta enpä taidakaan vielä muutamaan viikkoon noihin romppeisiin koskea... (Tukikepit ehkä vois jossain välissä käydä varovasti tomaateille nyppimässä.)

04 kesäkuuta 2018

Oi ihana valo

Vaikka nyt tuli pieni viileämpi kausi ja kovin kipeästi alkaisi jo luonto kaivata sadetta, niin onhan kulunut kuukausi ollut sään puolesta kuin lottovoitto. 
Ihan täydellinen sää lintujen ulkoilutukseen ja taimikasvatukseen (ja omien aurinkoparistojen lataukseen), joskin vettä on saanut kyllä kukkasille raijata kaksin käsin ja papu- ja hernekylvökset taisi päästä liikaa kuivumaan kun itäneet saa melkein sormin laskettua. Noh, onneksi vielä ehtii tehdä paikkauskylvöjä jahka tämä vähän arktisempi tuulahdus taas menee ohi.

Pihahäkin uudet apilakylvökset on kyllä joko kuivuneet pois tai syöty parempiin suihin, pitää nekin uusia jahka vähän tulee kosteutta lisää. Orvokitkin murjottaa, mutta hengissä sentään vielä... Tirpat kuitenkin ovat saaneet ulkoilla täysiä päiviä koko porukalla ja nautiskelleet auringosta ja kesäisen lämpimästä ilmasta täysin siemauksin. 

Aurinkokylpyjä:
Tummalla ikkunalaudalla ainakin tarkenee...

Auroralla on taas joku kesämökkiprojekti meneillään...

Äijäkerhot kokoontuu:

Komea nuori mies...

03 kesäkuuta 2018

Valmista tuli

Nyt on viimeinenkin kakara siinä kunnossa että noita voisi hyvillä mielin alkaa tarjoilla uusiin koteihin. Loppujen lopuksi omaan parveen on tarkoitus jäädä Odinin sininen poika ja toinen Lunan ja Trollenin tytöistä.

Myyntiin jää siis viisi poikasta, kolme sinisplitti poikaa, sinisplittityttö ja normaali tyttö. (Komeita nuo splittilapsetkin olisi, mutta ei ny ihan kaikkia voi pitää  etenkin jos haluaa vähän genettistä variaatiotakin parveen...)

Tytöt "keltainen" ja "sininen":


Pojat "lila", "valkoinen" ja "vihreä":