Kim Simonssonin sammaljätteihin ihastuin jo viime vuonna, kun ne jonkun aikaa majailivat Amos Rexin takapihalla (/katolla?) Narinkkatorilla.
Jostain sattui hiljattain silmään että nyt ne majailevat Kemiönsaaressa Söderlångvikin kartanolla, ja siellä on joulukuulle asti näyttelyssä muitakin kyseisen taiteilijan teoksia. Tuumasin jotta tuonne voisi jossain välissä syksyn aikaan tehdä päiväretken.
Viimein sattuikin sopivan aurinkoinen viikoloppu, ja kartanolla oli samalla perinteinen omenapäivä, joten sinne suunnattiin. Kaunis sää olikin houkutellut paikalle hurjasti muutakin porukkaa. Melkein olisi pitänyt noiden teosten katseluun valita joku vähän hiljaisempi ja rauhallisempi viikonloppu, mutta hauskat nuo omenamarkkinatkin oli.
Jätit majailivat lyhyen polun varrella kartanon sivumetsissä, esitevihko antoi ymmärtää että ne olisivat tuonne nyt jäämässä pysyvästi kasvattamaan oikeaa sammalta.
Ja pienempiä teoksia oli siroteltu kartanoon sisälle perusnäyttelyn sekaan. Outoja, hauskoja, haikeita, kiehtovia ja lähes pelottaviakin osa.
Tuliasiksi tuli markkinoilta ostettua - kuinkas ollakaan - pari kassia omenoita. (Ja matkan varrelta Salon Voimaeläimestä kissoille vähän herkkuruokatölkkejä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti