Kärsäeläimiä

Isossa altaassa majaileva mustanorsukala (Gnathonemus petersii) Ronsu on jo aika vanha. En ole ihan varma miten vanha, mutta ainakin 2011 otetuissa kuvissa norsu jo vilahtelee, eli vähintään 15-vuotias se jo on. Internetti arvelee noiden eliniäksi 6-10 vuotta, joten ehkä tässä pikkuhiljaa kannattaa henkisesti varautua sen siirtymiseen paremmille uimavesille (tai sitten se porskuttaa vielä toisetkin 15 vuotta ja vähät välittää arvioista).  

Noh tuli nyt sitten kuitenkin varauduttua sukupolvenvaihdokseen hankkimalla toinenkin norsu. Se on kuitenkin eri lajia ja eri sukuakin kuin Ronsu, huulinorsukala (Campylomormyrus rhynchophorus). Tällä hetkellä tulokas majailee ompeluseuralassa jotta näkee että se kotiutuu ja varmasti alkaa syödä kunnolla. Norsujen kuvaaminen on himpan haasteellista; paitsi että ne viihtyvät hämärissä, ovat ne hyvin nopealiikkeisiä, ja etenkin tuo uusi kaveri vielä varsin ujo ja tulee näkösälle lähinnä vilaukselta ruoka-aikoina, niin että suurin osa kuvayritelmistä sisältää lähinnä mustaa suttua. Mutta parista otoksesta nyt edes jotain erottaa...

Suurin ero noilla kahdella on kärsän mallissa. Ronsun suu on suunnilleen siinä missä kaloilla yleensäkin, ja kärsä on itse asiassa pitkä ja taipuisa alahuuli.

Surkealaatuisesta kuvasta ehkä jotenkin näkee miten Ronsun kärsä on taipuisa ja suun alapuolella.

Tulokkaalla (Dumbo? Babar? Tantor?) taas koko suuosa on venynyt jäykäksi kärsäksi ja suu kärsän päässä, silläkin on kuitenkin pieni venynyt alahuuli syötävän aineksen tunnusteluun.

Pikkunorsulla on suu ja lyhyt tunnusteluhuuli pitkän putkikärsän päässä

Jossain vaiheessa on tarkoitus kokeilla voiko molemmat majailla isossa altaassa, mutta norsukalat ei varsinaisesti ole tunnettuja auliista reviirin jakamisinnosta, joten voi olla että pienempi joutuu jäämään pidemmäksikin aikaa tuohon toiseen altaaseen asumaan... Ronsun pitkän iän salaisuus on varmaan ainakin osittain siinä että se syö sujuvasti ihan mitä vaan, myös kuivia kalanruokia, nähtäväksi jää suostuuko uusi norsu missään vaiheessa syömään muuta kuin pakasteita (tai pystyykö edes tuon kapean putkikärsän kanssa...).

Komea karvainen kärsä on myös etulasia imeskelemästä yllätetyllä nokkamonnilla :D.

Ja ainakin yksi pikkupartiksista näyttäisi alkaneen oman nenänsä jatkeeksi kasvattaa äijäpartahaivenia, eli pitänee erottaa se jossain vaiheessa toiseen purkkiin jos ei halua paria tusinaa uutta...