04 toukokuuta 2021

Tiputurinat

Olen aktiivisesti lykännyt tirppojen kynsienleikkuuta ja loishäätöjä, mutta pakkohan ne viimein oli taas ohjelmaan ottaa. Jalattomana otusten kiinnihaavinta oli himpan haasteellista, mutta kyllä se hissuksiin onnistui hätistelemällä siivekkäät häkistä lintuhuoneen puolelle ja siitä huitomalla jatkovarsin varustetuilla haaveilla. Aikaa kyllä paloi suunnilleen tuplasti normaaliin nähden (talonmies sentään jossain neljännen tunnin paikkeilla tuli avustamaan viimeisten pyydystämisessä), joten jätin peipot ja kanarialaiset suosiolla pikkuhäkkiin odottelemaan kakkospunkkitippaa, niin että sen saa jossain järjellisessä aikataulussa hoidettua kiusaamatta heti uudestaan jo kovasti armoa huutanutta selkää.

Arestiyksikkö
Peippoloosin porukkaa

Viime viikon lopulla kakkostippaillessa vaan sen verran moni kanarialainen  edelleen pärski selvästikin kuolevien ilmapussipunkkien vaivaamana, että jätin ne vielä pikkuhäkkiin kolmatta kierrosta varten, ja palautin lentohäkkiin vasta peipot. 

Hiisi
Hippu
Sakura, Hilla, Ulpukka ja Roihu

Pilli ja Pulla..., eiku Siru ja Pörri

Kaiken lisäksi Ulpukka-rassu on jotenkin telonut toista jalkaansa, varmaan joko jossain kiinniotossa tai sitten rymeltänyt jotenkin sen pikkuhäkin pinnojen väliin tms. Ei siinä päällepäin ihmeempiä ruhjeita näy, mutta mustanpuhuvankirjava koipi on eikä Ulpukka sille halua laittaa painoa juuri lainkaan. Eipä tuolle juuri muuta voi tehdä kuin pitää se nyt rauhassa sairashäkissä niin että ruokaa ja vettä on lattiallakin tarjolla, missä nyt makoilee paljon jalkaa lepuuttamassa. Suht virkeä se kuitenkin on ja räpiköi urhoollisesti orrelle häkkiä huoltaessa. 

Muutenkin tipuosasto on nyt vähän odotteluvaiheessa. Talven aikana ne ei nyt ole pihalla käyneet, joten pitää odotella kunnolla lämpimiä kelejä ennen kuin voi taas ulkoilua aloitella. Tai olishan tuossa välillä jo lämpimiäkin päivä ollut, mutta kun näemmä  lintuinfluenssaakin on ollut taas liikkeellä tänä keväänä, niin odotellaan nyt rauhassa että ainakin suurin osa muuttajista on ohi mennyt, ihan kaiken varalta. Kyllähän tuossa joka puolelta sentin silmäkoolla verkotetussa häkissä saisi lintuja ulkoiluttaa (viimeistään jos ilmoituksen tekisi), mutta eipä tässä nyt hengenhätää ole.

Edellistalvi jäi välistä pesityksissä kissallista elämää opetellessa ja kulunut sairastellessa, niin vähän alkaisi jo kutista testailla poikastuotantoakin vaihteeksi. Harrikoilta vaan alkaa olla jo kausi ohitse ja kun toinen gloster otti ja kuoli niin ei nyt oikein ole kanarialaisiakaan, joita edes haluaisin pesitellä. Tai Hiisi ja Sakura ehkä saattaisi jotain kohtuukivoja poikasia tuottaa, mutta ensin pitäisi nuo loishäädöt vetää loppuun, ja sitten alkaa kyllä jo se ulkoilukausikin vahvasti kolkutella ovelle. Pitänee siis suosiolla odotella syksyä. Glostereita haluaisin jokusen lisää, vähintään yhden tukallisen, ja Rosalle uuden kardinaalikaverin.  Mutta eipä nuo lemmikkilähetyksetkään kauheasti liiku niin kauan kuin korona vielä jyllää, saati että itse pääsisi mistään kauempaa hakemaan. Noh, kivahan se on vaan istuskella lintuhuoneessa noiden touhuja katselemassa kesää odotellessa.

24 huhtikuuta 2021

Melkein onnistunut vedenvaihto

Koitin taas ryhdistäytyä noiden viime aikoina pahasti laiminlyötyjen akvaarioiden kanssa ja vaihdoin vettä isoon altaaseen. Tyhjennysletku vaan alkaa olla jo elinkaarensa päässä ja paristakin kohtaa jesarilla tilkitty, nyt näemmä ne paikkauksetkin alkaa vuotaa enemmänkin ja piti haalia pesuvati pahimpien kohtien alle ettei ole muutamaa litraa vettä lattialla.
Noh, siitä suunnilleen kunnialla selvittiin ja sitten viriteltiin täyttöletku paikoilleen, semmoinen kivan notkea ja kevyt "turpoava" letku. Pikaliitin hanaan, suihkupää altaaseen ja hana auki. Paitti että normaalin "shhhhhh" -äänen lisäksi kuuluikin hyvin epäilyttävä "liriliri". Huutelin  talonmiehen nopsemmin liikkuvana katsomaan meneekö vedet ihan sinne minne pitää, ja se niinhän se penteleen pikaliitoskohta letkun ja suihkupään välissä falskasi... 

Epäonninen Eheim
Pienen lattiankuivausoperaation jälkeen tuumasin jotta jätetäänpä sitten se suihkupää kokonaan pois ja letkunpää siltään altaaseen, minkä jälkeen täyttökin sujui niin kuin pitääkin. Paitsi sitten kun allas oli onnellisesti täysi, hana suljettu ja otin letkunpäätä pois tipauttaen samalla taidokkaasti letkun päällä olleen kansilasin altaaseen. Ja tietty samalla ne pari lasin päällä painona ollutta saniaisruukkua. Ja toki myös saman lasin päällä olleen juuri täytetyn ruokinta-automaatin. Siinä vaiheessa kun saniaiset ja automaatti oli ongittu takaisin kuiville ja pohjaa kuorrutti kaunis kalanruokakerros, oli ketutuskäyrä jo sen verran korkealla että en alkanut enää pohjaa imuroimaan ja vettä vaihtamaan uudestaan, syökööt penteleet siitä ny pari päivää.

Veden turvottamien kalanruokaklimppien irroittelun ja kuivattelun jälkeen Eheimi näyttäisi kuin ihmeen kaupalla olevan vielä hengissä, mutta seuraillaan tovi tilannetta ennen kuin sen taas täyttää... (edellinen ei vastaavasta kylvetyksestä oikein enää toipunut, pitäis kait miettiä laitteen sijoitus vähän uudelleen...)

Vappu tulee, oletko valmis?

 Ainakin perinteinen vappusää on jo aseteltu kohdilleen...




20 huhtikuuta 2021

Vesielämää, pihahaahuilua ja jälkihehkutusta


Iso allas oli taas aika umpeenkasvanut ja revin sieltä saksien ja poimintapihtien kanssa pois ämpärillisen keihäslehtiä, melalehtiä ja muita ylimääräisiä kasvustoja. Tokmannin euron maksaneet laatupihdit vaan (ihan tosi yllättäen...) hävisi taistelun tiukkaan juurtuneiden melalehtien kanssa ja vääntyivät. Vaihdoin alumiinivartiseen lidukkapihtiin ja johan nousivat. Nyt näkee taas kalojakin ainakin silloin tällöin, tosin valon lisäys on vähän villinnyt leväkasvustoja, mut eiköhän se siitä taas tasaannu jossain vaiheessa. Putsasin yhden ulkosuodattimistakin, oli näemmä edellinen päiväysteippi 08/2019, vois noita ehkä vähän tiuhemminkin huoltaa.


Viikonlopun kaunis sää kirvoitti tekemään lätäkönkin kevätsiivouksen, tai siis talonmies siivosi ja minä ohjeistin. Huuhtelin sentään senkin suodattimen sisukset ja altaan seinämiä vesiletkulla... Sunnuntaina uskaltauduin ensimmäistä kertaa hoiperrellen testaamaan jalkojen ja rollaattorin yhteistoimintaa pihallekin, hengissä selvittiin ja kultikset pääsi varastosta kesälaitumille (pitäis vaan taas käydä muutama lisää hakemassa, uudet tulokkaat ei jostain syystä tunnu aina pysyvän kunnolla hengissä)

Hetki akklimointia lammikkovedellä täytetyn kastelukannun avulla ennen lätäkköön laskua.

Repe pääsi taas uimaan :D

Virallinen valvojakin oli paikalla

Kevään pakollinen näsiäkuva

Viime syksynä katosseinustan penkki raivattiin enimmistä rikkaruohoista ja reuna uusittiin viimeisillä hehku-kivillä, viimeistely vaan jäi siinäkin talonmiehen kontolle selän hajottua. Piirtelin sairaalapedillä puolitokkurassa paperille ohjeita miten peratut kasvustot istututetaan ja kuopataan väleihin sipulit joita olin ehtinyt ostaa läjän. Kyllä sieltä ainakin krookukset jo nätisti puskee.

Isokukkainen raidallinen "Pickwick" on lempikrookukseni.
Tosin aika sieviä nuo pienet vaaleankeltaisetkin on.

Leikattiin (tai siis talonmies ja naapurin porukat leikkasi, minä katselin ikkunasta) ränstynyt orapihlaja-aita alas maaliskuun lopulla ja odotellaan nyt uutta kasvua. Tosin mun puolesta ne piikkihirviöt voisi vallan mainiosti valella jollain napalmin, agent orangen ja roundupin seoksella...

Lumikelloja ja orapihlajantynkiä

Lämpö on saanut pihan muutkin pikkusipulikukat riehaantumaan oikein kunnolla. Etenkin vähän retuperällä olevalla etupihalla niitä on levinnyt pitkin nurmikkoakin ja näyttää varsin hauskalta.

Onpahan jotain einestä heräileville perhosille ja pörriäisille :)



15 huhtikuuta 2021

Kissapussi

Härskisti kopioin jämälankaprojektiin idean kaupallisesta tuotteesta ja neuloskelin  kissapussukan. Koe-eläinkin näyttää taas kelpuuttavan tuotoksen, joskin välillä torkkuu pussin sisällä ja välillä päällä.

Kissaa kissatäytteellä



10 huhtikuuta 2021

Kissa joka söi kanarialinnun

Taas vähän surua talossa, kun yksi lempilinnuistani, glosterkanarialainen Tukkis sai jonkun nopean ja ärhäkän hengitystievaivan ja kuoli pari päivää sitten ennen kuin ehti kissaa sanoa (pun intended). Tavalliseen tapaan vainaja odotteli apukeittiön pesualtaan reunalla talouspaperiin käärittynä uunituhkausta seuraavana saunailtana. 

Tänään kaupasta tultua vaan huushollin lattia oli täynnä höyheniä ja Tukkispolosta vain rippeet jäljellä, oli sitten Riitu löytänyt vähän omatoimilounasta (mites meni noin niinku omasta mielestä kun jättää kalmon katinmentävään paikkaan...?).

Kissan vaistot ja luontaista ravintoa joo, mut vois sitä nyt silti olla perheenjäseniä syömättä...

Joo, hae vaan linnut sisään, mä voin odottaa täällä...

05 huhtikuuta 2021

Kissanpeti 2.0

Pöydän alle sijoitettu kissankori on ollut aika olemattomalla käytöllä. Ontelokude sattui olemaan tarjouksessa niin tuumasin jotta puran sen ja teen vähän erimallisena uusiksi tuplavahvuisena. Työ ei vaan oikein meinannut edetä kun karvainen avustaja tuumasi jotta syliin sijoitettuna se on ihan hyvä... :D

 

Viimein kuitenkin valmis ja hyväksymistestaus menossa, sohvalle asemoituna tuntuu olevan mieluinenkin.


 

04 huhtikuuta 2021

Kevät tulee ja höyhenet varisee...

Lintuhuoneen puolella on ainakin kanarioilla sulkasatoa käynnissä, päätellen muunmuassa lattiatason höyhenkuorrutteen runsastumisesta... Olen siis kyllästänyt tuoresapuskan Feather Upilla ja lisännyt vielä vähän pesitykseen tarkoitettua Breedmax-protskumömmöä sekaan, höyheniä se varmaan kasvattaa aikuisillakin. Ja sekoittanut veteen vähän karotenoideja että pysyy punatekijäkanarialaisilla värit vahvana. Voimaruokaahan on muutenkin käytännössä aina tarjolla, mutta senkin menekki on nyt kasvanut samoin kuin kalkkikupin sisällön. Kyllä nuo siis jonkun verran tajuavat mitä tarvitsevat milloinkin.

 
Hiisi tankkaa karotenoideja ja Vega kalkkihiekkaa

Thor on kovin komea ja hyvässä höyhenessä 💗

Häkin pohjalla olen nyt viikon verran osalla alaa testannut remonttipaperia purujen sijaan. Onhan se siisti ja pölytön ja halvempaa kuin tuo millamorepuru, mutta nopeammin menee törkyisen näköiseksi. Lisäksi tuo on vähän turhan jäykkää ja sen kanssa saa tosissaan taistella että saa nätisti rullautumatta asettumaan aloilleen, sais olla jotain vähän ohuempaa pakkaus/makulatuuripaperia... 

Ainakin osa pohjasta pitää kuitenkin joka tapauksessa pitää purulla tai muulla irtokuivikkeella niin kauan kuin viiriäiset siinä tepastelee.

03 huhtikuuta 2021

Pääsiäispotpourri

Hauskaa pääsiäistä!

Askartelin jämälangoista lambin, joka pääsi rairuoholaitumelle tipujen, munankuorten ja kukkasten kanssa.

-Tipu? Jaa tuo vai? Emmää vaan yhtään tiedä miten se tuohon joutui...

Zencat pääsiäisinstallaatio
(saiskohan sponsorirahoja Fazerilta, tai edes sponsorimignoneita?)
 

Livepääsiäistipuja:




Alkusyksystä tilatut amaryllikset jäi sattuneista syistä jouluksi istuttamatta. Sipulit olivat onneksi säilyneet hyvänä varastossa pahvilaatikossa, ja niistä tuli nyt sitten pääsiäisamarylliksia.


19 maaliskuuta 2021

Avohoitopotilas ruuvit löysällä

Kyllähän mä aina välillä olen haaveillut jotta olis kiva ihan vaan nukkua talven yli, tai pitää joku vähän pitempi sapattivapaa töistä. No ei ehkä ihan tämmöinen toteutus kuitenkaan ollut ajatuksena... 

Hupiranneke, jolla pääsee kaikkiin laitteisiin,
kuten TT, röntgen, magneettikuva...

Elokuun lopulla alkanut infernaalisen kipeä "lihasjumi" lapojen välissä eskaloitui sitten sekalaisten lääketieteellisten vaiheiden jälkeen lokakuussa äkillisesti kasaan painuneeseen selkänikamaan ja sen korjailuun takaisin ojennukseen. Ja tokihan mun tuurilla leikkaushaava tulehtui ja jouduttiin pariin kertaan aukomaan ja huuhtelemaan uudestaan. Reilu kuukausi meni melko koomassa sairaalassa, ja koska selkäydin oli ennen leikkausta ehtinyt ottaa osumaa, meni perään vielä pitkä tovi kuntoutuksessa, suurin osa vielä totaalisessa vierailukiellossa (koska korona).

Maisema huoneesta muutaman kuukauden ajan

 

Vajaan viiden kuukauden HUSin eri osastojen kiertelyn jälkeen viimein helmikuun lopulla pääsin kotiin jatkamaan toipumista. Että ei paljoa koronasulut hetkauta kun jo kotona oleminen ja kaupassa tai apteekissa käynti on hurjaa edistystä liikkumisvapaudessa...

Ruuvit on viimeisen kontrollin perusteella vähän löysällä (selässä siis, muusta ei ainakaan virallista lausuntoa...), jalkojen tilalla on joku risteymä keitetystä spagetista ja puupökkelöistä ja olo etenkin aamuisin ja iltaisin kovin jäykkä ja kipeä. Mutta hengissä sentään ollaan ja kyllä tuo vointikin pikkuhiljaa on kohenemaan päin. Kyllähän tässä taas tuli ihan hyvä muistutus siitä miksi veroja maksellaan, sen verran toimiva ja laadukas tuo sairaanhoito ja sosiaaliturva Suomessa kuitenkin on, ainakin tässä tapauksessa.

Talonmies on urhoollisesti pitänyt linnaketta pystyssä ja elikot hengissä (kukat kyllä vähän niin ja näin...). Tirpat katsoi lähinnä jotta "jaa tuo taas, annatko ruokaa, päästätkö lentämään vai aiotko kiusata haavilla?". Kissa murjotti muutaman päivän ennen kuin armollisesti suostui taas käyttämään syliä makuualustana ja blokkaa tehokkaasti liikkumista asettautumalla pyörätuolin eteen keskelle kulkuväylää.
Tarvii nyt varovasti alkaa kiusata tuota selkää kevyillä kotitoimilla ja köpötellä hissuksiin pieniä rollaattoritreenejä jaloille ja ylipäätään yrittää palailla jonkunlaiseen rytmiin kotielämässä. Töistä ei sentään vielä hetkeen tarvitse huolehtia...

Vakava liikkumishaitta