Kiekkoset ovat majaileet isossa altaassa jo ööö... jotain toista vuotta ja hyvin menee edelleen. Paremmille uintivesille on alkuperäisestä joukkueesta siirtynyt kolme kalaa, molemmat pigeon blood bluet ja yksi white leopard. Kaikki oikeastaan samalla tyylillä (mutta eri aikoihin), ei mitään näkyvää vikaa tai outoa tai vetäytyvää käytöstä, ruoka maistuu ja sitä rataa, mutta sitten vaan yhtäkkiä joku päivä killuivat kuolleena altaassa. Pari lättyä on vähän laihahkoja mutta pirteitä kaikki, täytyy tuossa syksymmällä jahka ilmat viilenee nostaa lämpöä joksikin aikaa lähemmäs kolmeakymppiä niin saa ehkä potentiaalisia loisia vähän säikyteltyä. Mutta yleisesti ottaen ovat siis kovin kauniita, ongelmattomia ja kivoja kaloja.
 |
| White leopard |
 |
| Ja toinen samanlainen, joka tosin on kehittänyt aika paljon tummaa pippuriväriä |
 |
| Pigeon bloodit on edelleen hehkuvan punaiset identtiset kaksoset |
 |
| Kobolttejakaan ei juuri toisistaan erota. Ovat vähän kitukasvuisia mutta muuten reippaita. |
 |
| Se entinen kaikkein pienin rääpäle, german wonder, otti jossain vaiheessa kasvupyrähdyksen ja on nyt komea ja kookkaimmasta päästä parvea. |
 |
| Tämä oli checkerboard, mutta enemmänkin nyt isompana pigeon blood blue? Upea kyllä. |
 |
| Toinen checkerboard jolla kuviointia vain reunoilla. |
 |
| Ja kolmas joka tällä hetkellä ehkä parhaiten edustaa värimuunnostaan, saa nähdä vieläkö nuo värit kehittyy edelleen... |
 |
| Molemmat brilliant turquoisetkin ovat edelleen hienoja. |
Alkukesästä ostin kiekkoaltaaseen lisukkeeksi pikkuparven timattitetroja, taka-ajatuksena että ne röyhkeämpinä innostaisivat lähinnä yhdessä takanurkassa murjottavia kardinaalitetroja liikkumaan vähän rohkeammin altaassa. Noh, eipä ole kardinaalien käytös muuttunut, mutta ihan vilkkaasti nuo timantit ympäriinsä uiskentelevat. Kesäloman aikana ei noita uusia tulokkaita tullut niin tarkkaan seurailtua, muuta kuin että kyllähän niitä siellä altaassa vilahteli, eivät mitenkään tiukasti parvessa viihdy ja hajallaan uiskennellessa aina vähintään puolet on jossain näkymättömissä. No sitten joku päivä taas normaaliin arkeen palattua aloin ruoka-aikaan noita oikein laskea, ja hieman hämmentyneenä totesin ettei niitä ostokaloja ollutkaan kuin neljä jäljellä, mutta sen sijaan altaassa puikkelehtii kiekkojen seassa vajaa kymmenkunta reilun sentin mittaista minitetraa. Eli jos nyt oletetaan ettei ne alkuperäiset kalat kuitenkaan ole kutistuneet lämpimässä vedessä, niin sitten niistä on osa jostain syystä kuollut (ja plekot kyllä hoitelee mahdolliset pikkuruumiit alta aikayksikön ennen kuin niitä ehtii edes huomata), mutta kuteneet (mätineet?) sitten korvaukseksi uusia tilalle... Minifisut kasvaa vauhdilla ja on kohta saman kokoisia kuin ne alkuperäiset ja taatusti altaan oloihin sopeutuneet, eli loppu hyvin, kaikki hyvin?
 |
Hetki meni ensi alkuun ihmetellessä mitä lajia ne minikalat on kun ei ne isommatkaan timantit mitään täysikokoisia vielä ole...
|
Eteispurkki tosiaan pienen sisustusmuutoksen myötä muutti eteisestä olkkariin, ja siinä majailee edelleen keisariterojen jämät, ja uutena tulokkaana taistelukala. Mylläyksen jäljiltä vaan se allas pukkaa nyt iloisesti sinilevää...
Ompeluseuralassa siis edelleen polskii lehtarit, puikot, pitsit ja sakset (sekä muutama keisaritetra jotka siellä olivat evakossa eteisaltaan siirron ajan eivätkä ole vieläkään suostuneet osumaan haaviin liittyäkseen muuhun parveen...). Tästä altaasta onkin tainnut unohtua blogissa kokonaan esitellä edellissyksyn absoluuttinen "mutkumähaluun" turhakehankinta, hieno ilmaa syöksevä lohikärmes...
