Paikka: Uotila
Ratsu: Eki
Opettaja: Piude
Aihe: Ulkoavut suorassa ja kaarella
Taaskin kaveria paikkomassa. Ratsuna Eki, joka muuten tuntui varsin kivalta ja kuuliaiselta, mutta laukka oli vähän kummallista matalaa ja pitkää, ei oikein rullannut kunnolla. Päätyneliöillä neljän puomin yli käynnissä, ravissa ja laukassa, tavoitteena suorat sivut ja etuosa edellä käännetyt kulmat. Välillä neliön pyöristys ympyräksi ja taas neliöksi. Varsin tehokasta kun vaan sais taas itsensä pidettyä suorana ja muutenkin oikeassa asennossa....
Lupashan ne lunta juu, mut jotenkin kuvittelin että se on semmoinen "normaali" ensilumi joka tulee ja samantien menee, eikä het kättelyssä lykkää kymmentä miinusastetta näin lokakuussa. Eli nakkasin niille verenpisaroille vaan harson päälle jotta kyl kai ne ny vielä pari pikkuisen kylmempää yötä kestää niin kaivan ne laatikoista ruukkuihin ja varastoon sit joku viikonloppu kun sade suvaitsee lakata. Lakkashan se, ja pisarat ovat nyt sitten rapean rapsakkaasti umpijäässä. Ei taida enää kaivelu kannattaa.
Kukkasipulitkin on odotelleet jo kuukauden kuivempaa keliä ja istutusta, mä pikkuisen taas innostuin kaupassa...
Joskus keskellä yötä muistin että nekin on tuossa ulkona lipan alla odottelemassa, on nekin nyt sitten aika perusteellisesti kylmäkäsitelty, jospa eivät olis ihan kauheasti kärsineet... Tuohon pionipenkkiin ne nyt sitten viimein tänään kuoppasin. Zilgastakin jäi rypäleet keräämättä kun vetkuttelin "antaa nyt ihan pikkusen aikaa vielä olla niin ovat ainakin kypsiä"... No ne sentään näyttää mustarastaalle maistuvan vähän pakkasvaurioisinakin.
Avasin tinttibaarinkin kun kylmä tuli, heti saapui vakioasiakkaat paikalle. Uusi kauralauta pitäis vielä jostain kehittää kun entinen oli jo viime talven nitojan ja liiman avulla kasassa.
Tarttiskohan nuo kultakalatkin kohta pelastaa sisätiloihin...
Paikka: Solsikke
Ratsu: Lasse
Opettaja: Liisa
Aihe: esteitä
Loikkaharjoituksia tälläkin ponilla. Vähän radanpätkää matalammilla ja korkeammilla aidoilla. Osin testailun ja tutustumisen puolelle meni ja lähestymiset vähän sitä sun tätä, mutta kyllä sinne nyt jokunen nätti hyppykin sekaan tais tulla...
Matka vaan tuotti vähän ylimäärisiä jännitysmomentteja kun keli vaihtui yhdessä yössä sateesta ja sumusta lumen ja pakkasen puolelle, ja kulkupelissä vielä kesäkumit alla. Lumisilla pikkuteillä absit alkoi rätistä kun edes ajatteli jarrupoljinta, köröttelin sit ne pätkät noin kolmeakymppiä kun ei onneksi muita kulkijoita pahemmin ollut häiriintymässä...
Paikka: Solsikke
Ratsu: Lasse
Opettaja: Liisa
Aihe: koulua
Raviverryttelyissä voltteja nurkissa ja niissä taas hetkittäin kohtuullisen nättiä menoa. Sitten vähän pohkeenväistöharjoituksia käynnissä ja ravissa, ne nyt ei oikein menneet putkeen kun rupesin taas veivaamaan liikaa kun tuntui ettei pohje oikein vaikuta, mut kyl me sentään muutama jonkunlainen ristiaskelkin saatiin aikaan. Laukkaosuudessa ympyrällä ravi-laukkasiirtymisiä, jokunen niissäkin jopa onnistui vaikka vähän häsläämistä sekin ja edelleen paketti leviää ihan liikaa.
Liisa kysyi josko haluaisin kokeilla kankia joku kerta, njoo ihan kivahan noitakin olis joskus elämässään testata, mut ihmettelen vaan jotta millähän taidoilla...
Lammassaareen vaellettiin, ei tosin kesäyössä vaan syyspäivässä. Tuntuu että sade on jatkunut jo ikuisuuden ja maailma on läpikotaisin vettynyt. Ruovikko ruskea ja kuollut, viimeiset lehdet putoilevat puista kilpaa vesipisaroiden kanssa ja vain muutama varis raakkuu latvoissa. Talonmieskin tuumasi jotta juuri ankeammaksi ei voisi keli mennä, paitsi jos tulisi vielä vaakasuoraan räntää.
Toisaalta sumutihkuisen ja äänettömän, marron maiseman keskellä vaeltelu on hyvin rauhoittavaa. Koko luonto asettuu rauhallisempaan tahtiin. Kesä meni jo, nyt saa rauhassa luovuttaa. Ei tarvitse kasvaa, kiirehtiä ja suorittaa. Katsellaan vaan hiljaa ja odotellaan että päästään lumipeiton alle nukkumaan talviunta. Hengitellään syvään ja siedetään kylmää ja pimeää muutama tovi, kyllä se kevät ja aurinko vielä joskus taas palaa.
Tyynnyttävää ainakin niin kauan kun saa aktiivisesti torjuttua mielestä sen että herätyskello soi taas maanantaina aamuviideltä...
Paikka: Solsikke
Ratsu: Lasse
Opettaja: Liisa
Aihe: koulua
Toinen kerta Lassen selässä ja nyt alkoi tulla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunne että ollaan edes etäisesti ponin kanssa samalla kartalla sen suhteen mitä touhun pitäis olla. Ravityöskentelyssä oli jopa aavistus kaulantaittumisesta ilmassa voltatessa puomin kera ja parin takaosan ristiintuuppauksen ohessa. Laukka nyt edelleen keskittyi enemmän ylipäätään askellajin ylläpitoon ja rullaukseen ohjauksen ja kokoamisen kustannuksella, mutta parempaan suuntaan menossa kuitenkin, siinäkin pari puomia ylitettiin matkalla.
Paikka: Uotila
Ratsu: Celine
Opettaja: Piude
Aihe: Puomeja ja hyppyjä
Vanha ratsikaveri kysyi josko kiinnostaisi mennä tunnille hänen sijaansa, kun ei itse päässyt. No kiinnosti. Kunhan tallin ensin pimeässä löysi ja sai tulevan ratsun selville, tulikin varsin kotoinen olo kun paikalla pörräsi enemmänkin vanhaa tuttua Solbackan porukkaa ja sai vaihdella kuulumisia. Ja äärimmäisen terveellistä ja kotoista käydä Piuden kaikkinäkevän katseen alla muistelemassa miten satulassa nyt oikeasti pitäisi istuakaan. Hepo toki ihan uusi tuttavuus, oikein mukavan oloinen tinkeri. Ohjelmassa puomisarjoja ja volttipuomeja ravissa ja laukassa ja lopussa sarjalla parin puomin tilalla pieniä esteitäkin. Kerran meinasin siirtyä mutakylvyn pariin kun hyppäsin esteen mut ratsu ei. Hetken kaulalla keikkumisen jälkeen pääsin kuitenkin takaisin perinteisemmälle ratsastuskohdalle hevosta. Ei ratsuraukka oikein pitänyt mun vähemmän hallituista yrityksistä siirtyä ravista laukkaan vähän kummallisella tyylillä ja kummallisessa kohdassa siinä puomin ja esteen välissä. Vaan kyllä sekin parin yrityksen jälkeen alkoi taas sujua edes vähän paremmin. Edelleenkin vaan oma kunto on ihan säädyttömän surkea kun vähänkään reippaammin ratsastellessa meinaa happi loppua ihan tosissaan. Joo, tarttis ihan oikeasti alkaa tehdä jotain asian eteen vaan kun se sohvanpohja on aina niin kutsuva töiden jälkeen...
Käytiin sunnuntaikävelyllä etsimässä luolaa. Märän metsän keskeltä pellon laidalta sammaleisen kallioseinän alta se löytyikin. Ei suurensuuri mutta luola kuitenkin. Kuulemma jo seitsemän veljeksen käyttämä. Satumetsän puiden reunustama.
Nuoriso joutui muutaman päivän majailemaan minihäkissä kun tuunasin pikkuhäkin vähän korkeammaksi. Runkona nuo ah niin monikäyttöiset kompostikehikot, jotka takaseinällä ja seinäsivulla sai olla sellaisenaan (tai sopivaan kokoon sahailtuna), vähän taustamuovia tilkkeeksi ettei asukit tule lentämällä läpi... Muille sivuille noita vanhoja irtopaloja joko kompostiverkkokehikossa tai muuten vaan paikoilleen köytettynä, ja palanen mattamuoviakin pitämään vähän roskia sisäpuolellakin. Samalla vaihdoin lipaston ikkunan eteen ja pöydän häkin alle, ainakin toistaiseksi.
Lentohäkissä porukka vaan hengaili sunnuntainvietossa.
Paikka: Solsikke
Ratsu: Lasse
Opettaja: Liisa
Aihe: koulua
Raviosuudessa pituushalkaisijaa ja pitkällä sivulla kiemuraura + voltti kiemuran sisäpuolelle. Laukkatehtävässä pituushalkaisijalta ravissa voltille ja voltin jälkeen laukannosto ja laukassa takaisin pituushalkaisijalle jossa siirtyminen raviin. Siis noin teoriassa. Uusi tuttavuus alla niin vähän taas enempi hakusassa ne toiminnot (ja jostain syystä mä en ikinä eka selittämällä kuule mitä pitää tehdä). Jotenkin nuo kaikki vuonoset heti rikkoo raville jos yrittää vähänkään laukkaa kasata tai tehdä puolipidätteitä ja menee sitten nuo laukat vaan pitkänä jolkotteluksi jos haluaa pysyä oikeassa askellajissa. Tai sit mä en vaan osaa (varsin todennäköinen vaihtoehto). Mut kyllä tuo yleisesti ottaen paremmin omilla jaloillaan liikkui kuin Fixi.
