Kameleonttikomposti

Mitä ihmettä sitä lemmikinomistaja tekisikään jossei olisi kompostikehikoita ja nippusiteitä?

Pitkään on jo ollut mielessä että pantteroidi tarviisi kanssa jonkun päiväulkoilukopin kesällä, ja kun varastossa sattui silmään  silmään joku jämäpala kompostikehikkoa ja rulla hyttysverkkoa niin alkoi rattaat päässä rutista. Eiku kaupasta pari kompostipakettia lisää, pussi nippusiteitä, vähän linturakentelujen jämpaloja jatkeeksi ja kameleonttikopin runko on valmis.

Pari seinää tilkitään liskonpitäväksi ompelemalla niihin kiinni hyttysverkkoa. Lisätään vielä pari lintuverkon palaa, pari rehahtanutta oksaa kirsikasta ja yksi kameleontti.  : )

Päivähoitolainen

Nöpö kävi tänään muutaman tunnin seurustelemassa omistajien matkaillessa. Uteliaana tutki paikkoja ja sylittely kelpasi, mutta vähän ujosteli eikä oikein leikkimään innostunut. Höpöotus.

Tutkimusmatkailua viidakossa

Jaa mitennii vuohenputket kitkemättä...

Pakastimen uumenista löytynyt vanha hirven soppaluu tarjosi välipalaa ja viihdykettä

TipiTV oli myös hyvin kiinnostavaa seurattavaa

Välillä piti käydä omassa pesässä levähtämässä

Sukulointia

Veljen perhettä käytiin moikkaamassa. Käly avasi huhtikuussa lounasravintolan Kangasalan Pikonlinnaan ja viimeksi käydessä oli vielä remontti kesken. Käytiin nyt kurkkaamassa millainen siitä loppujen lopuksi tuli kuinka on alkanut sujua ja samalla vaihdeltiin kuulumisia muun perheen kanssa. (Ravintolaa voisi siis hyvällä syyllä kutsua kälyiseksi paikaksi jos siitä ei tulisi vähän vääriä mielleyhtymiä...) Kyllä me yritettiin ihan maksaakin lounaasta vaan ei raha kelvannut. 

Kummitenavat pyörittelee Haralanharjun kesäkahvilaa, käytiin vielä sielläkin  tukemassa kesätyöläisiä raparperipiirakan verran.

Reikäponijumppaa

Aika: Keskiviikko
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Poneille taas vähän aktiviteettiä laitumella lojuskelun ja mahankasvattelun väliin. Paarmat vaan oli syöneet Udnaparkaa ja kaula ja ryntäät oli ihan reikiintyneet ja piti tunnin jälkeen sitä pestä ja rasvailla ja suihkutella raadontuoksuisia ötökkäkarkotteita (jonka tietysti heti lähmin omaan käteeni kun taputin hepan kaulaa ja irvistelin sitten hajulle koko loppuillan...). 
Itse tunti oli oikein tehojumppaa, verryttelyvoltteja, volttailua takaosaa ulos tuupaten ja suoristaen käynnissä ja ravissa. Ravisalmiakkia ulospäin tehtyjen volttien kera. Ravissa Udna pienen alkulaiskottelun jälkeen pehmeni varsin kivasti ja hetkittäin työskenneltiin jopa lähes muodossa ja herkillä avuilla. Laukkavaiheessa vaan alettiin jo molemmat vähän väsähtää ja meni taas ympyrät vetelänä ja lapa edellä puskien. Noh, kaikkea ei voi saada, mutta oli poni sen verran hikinen tunnin jälkeen että oli se ihan töitäkin tehnyt, minusta puhumattakaan...

Maakuntamatkailua

"Pakollisen" sukulaiskierroksen ohessa vähän koukattiin muutakin Suomea katselemassa. 

Ensin pari päivää Saariselällä, kyllä siellä saattaisi joskus pidempäänkin viihtyä, mutta ehkä vähän viileämmillä keleillä että jaksaisi vähän vaellellakin, ja vielä niin ettei mäkärät ja hyttyset kuppaa kuiviin ihan kokonaan...

 Tehtiin pieni laivapyrähdys Inarinjärvellä ja kiipeiltiin Ukonkivellä:

Ratsastuskeikasta tuli otettua todisteeksi vain pari säälittävää kännyräpsyä. Liikenteessä oli kunnolla naisenergiaa, kolme naista kolmen tamman kera. Ansu-hepo oli muuten oikein kiva, vaan olisi halunnut heittää keikan ainakin kaksi kertaa vauhdikkaammin kuin muut ja piti sitten reppanaa vähän väliä nykiä hiljentämään tahtia. 

Maisemaräpsy Kaunispäältä.

Takaisin etelää kohti valuessa juututtiin hetkeksi aamuruuhkaan...

Äitimuorin visiteerauksen yhteydessä korjattiin vielä ammottava aukko kotimaanmatkailusivistyksessä ja käytiin kiipeilemässä Kolilla. Ei sitä näemmä  ihan turhan takia Suomen kansallismaisemaksi haukuta...

Takaisin pihalle

Viimeinkin alkaa taas sääennusteet näyttää muutakin kuin "10 astetta ja vesade", ja tiput sai nakattua takaisin pihalle. Kyllä ne selvästi viihtyvät auringossa ja raittiissa ilmassa kun vaan on lämmintä.

Huu ja Sancy on jo tutustuneet kunnolla ja ovat kuin paita ja peppu, istuskelevat kylki kyljessä ja sukivat toisiaan. (Mutta miksi Sancy on seivästetty tikkuun...?)

Pikkumieskin valmistuu hitaasti mutta varmasti...

Mitä tekee lintutäti löytäessään kirsikasta kirvoja? No tietenkin vie ne tipusille välipalaksi... :D

Voltinveivausta

Aika: Keskiviikko
Paikka: Solsikke
Ratsu: Udna
Opettaja: Liisa
Aihe: Koulua

Pikkuhiljaa taas satunnaisia kesätuntejakin ohjelmistossa kun leirit on pidetty. Udna oli saanut taas vähän uudenlaiset kuolaimet, varrelliset nivelet. Saattoi jopa toimia vähän paremmin kuin edelliset. Veivailtiin paljon taivutteluja ja minivoltteja niin että etuset pyöri melkein paikoillaan ja takaosaa väistätettiin ympäri. Lisäksi ravissa pituushalkaisijalla paljon voltteja molempiin suuntiin. Lopuksi vielä pienen laukkaverryttelyn jälkeen ravissa kulmankatkaisu, voltti oikeaan ja vastalaukassa sitten takasin uralle. Varsin tehoisa tunti siis. Ympyrällä Udna laukkasi etupainoisena ja pitkänä huonossa rytmissä, mutta vastalaukassa ja ravissa skarppasi paremmin.

R.I.P. Rellu

Korjaamolta tuli tyly tuomio. Moottori on entinen, eikä tuonikäiseen mitenkään päin laskien kannata uutta enää alkaa virittelemään. Se siitä autosta sitten, eipä muu auta kuin tyhjentää säästötililtä omat ja varastetut ja alkaa kierrellä autokauppoja... Eipähän tarvii miettiä pidempiä lomamatkojakaan muutamaan toviin...

Viikonloppusutinaa

Mikäs mukavampi lomanaloitus kuin lähteä rälläysreissulle tyttöporukalla. Aamutuimaan lauantaina nelikko Solsikken vakiotuntilaisia pakkautui autoon ja ajelimme Jokioisiin päämääränä issikkatalli Alfadis. Perillä meitä odottelikin sitten useampikin karvainen kesäheila. Minun seuralaisekseni valikoitui harmaasävyinen Bangsi-herra, ja hetken harjailun ja satuloinnin jälkeen nousimme ratsaille ja aloitimme viikoloppuvaelluksen.

Sää oli kesän keskiarvoon nähden vallan mainio ja aurinkoinen, paikoin hyvinkin lämmintä. Bangsi kuulemma pelkäsi autoja mutta ei niille sitten loppujen lopuksi juuri korvansa lotkauttanut, vähän nyki niskojaan jos moottoripyörä meni vähän kaumpana viereisellä tiellä. Pehmeästi tölttäämään vaan sitä en vähäisellä issikkakokemuksellani kunnolla saanut kuin ihan mateluvauhtia,  ja vauhdikkaammat pätkät mentiin jotain täryttävämpää kyytiä, ilmeisesti ravia (ihan oudolla ratsulla ja pienellä kokemuksella vähän hankala pelkällä perstuntumalla arpoa mitä askelta siinä käynnin ja laukan välissä oikein kulkee kun vaihtoehtoina on ravi, töltti ja passi ja mahdollisesti vielä joku noiden sekoitus, etenkin kun se pelkkä ravikin voi heposesta riippuen olla mitä tahansa lähes tasaisesta tehosekoittimeen).

Bangsi ja kumppanit pienellä hengähdystauolla matkan varrella 

Noin neljän tunnin kopsuttelun jälkeen saavuttiin majapaikkaan Lintulan hevostilalle, missä ruokailun ja hetken elpymisen jälkeen vielä saatiin kokeilla vähän lännenratsastusta tilan omilla hevosilla. Tai oikeastaan vähän centered ridingin ja lännenratsastuksen sekoitusta. Ihan hauskaa, vaikka olikin ratsastaja alkuun aika hukassa siinä miten painoherkän hevon saa edes kävelemään suoraan, saati kääntymään 360 astetta jonkun metri kertaa metri neliön sisällä ja kun ne ohjatkin on kummalliset eikä niitä oikein pitäisi paljoa käyttää. Ratsuna ollut suokki Poika on aika tanakka ja satulakin vielä sen mallinen että selässä sai suunnilleen istua spagaatissa.

Poika ja Speedy

Toveri treenaamassa ruutukäännöstä

Ratsujen mielipiteitä ratsastajien taidoista...?

Grillissä käristetyn pannari-makkarailtapalan ja aitassa nukutun yön jälkeen aamu valkeni harmaana ja tihkusateisena. Pakattiin kamppeet, satuloitiin ponit ja aloitettiin matka takaisin lähtöpisteeseen. Bangsi vaan oli kerännyt yön aikana jotain pölhöenergiaa ja viileämmällä kelillä kodin jo houkutellessa alkoikin kyttäillä niitä autoja. Ja sitten oltiinkin kivassa kierteessä kun vaikka kuinka koitti selässä istua rennosti ja rauhallisesti niin alkoihan siinä muutaman säpsäyksen jälkeen väkisinkin auton tullessa vähän keräillä ohjaa tiukemmalle ja arvailla mitä hepo nyt tekee ja sinkoaako johonkin suuntaan. Ja tietysti hevonen ottaa vielä vähän lisää kierroksia siitä ratsastajan jännityksestä ja loikkii entistä herkemmin.  Etenkin siinä pätkällä kun kuljettiin kakkostien vieressä menevää pienempää tietä meinasi isommalla tiellä kulkenut tukkirekka saada ponin pomppimaan tasajalkaa. Metsäpolkuja kulkevalla loppupätkällä saatiin molemmat vähän rentouduttua paremmin ja päästiin sinne kotitalliin loppujen lopuksi ihan kunnialla ja hengissä vaikkakin vähän märkinä tappavan tasaisesta sateesta.

Mutta kaikkiaan kyllä oikein kiva ja  antoisa viikonloppu, vaikka takalisto vähän hellänä onkin...

Loma!

Nyt alkoi kesäloma. : )

Puuttuisi enää lämmin kesäsää ja toimiva menopeli...