20 marraskuuta 2023

Putki päällä 2/3

Putken toinen kolmannes alkoi perin ankeana ja harmaana. Lauantaina oli putken katkeaminen hyvin lähellä kun kauppakierroksen jälkeen oli kovin väsy ja vettäkin tihkutteli, vaan sain kuitenkin käytyä taas minimikierroksella läjitysalueella.


Päivä 11, tiukasti sadeputkessa

Ja sunnuntaina satoi koko armaan päivän. Ulkoilua tuli kyllä enemmän kuin riittävästi. Seuraavalle viikolle kun oli povattu kylmenevää, niin oli pakko ryhtyä viimeiseen yritykseen löytää viimeinen lammikossa piilotteleva kultakala, joka oli onnistunut väistelemään kaikki pyydystysyritykset, ja jota ylipäätään oli näkynyt vain pari kertaa vilaukselta (joka tosin saattoi olla sammakkokin, pudonneiden lehtien mustuttamassa vedessä mustaa kalaa etsiessä paha sanoa varmaksi). Puoli päivää meni nostellessa kiviä ja lehtimuhjua lammikosta, ja vuoroin tyhjennellessä sitä vedestä ja vuoroin valuttamalla puhdasta vettä tilalle kunnes altaasta taas jotain näkyikin. Vaan turhaa työtä oli, joko kala jo liiskautui johonkin pohjaa myllätessä tai on tunkenut häirittynä johonkin koloon niin syvälle ettei voi tai halua näyttäytyä eikä sitä näkynyt missään (niitä sammakoita kyllä...). Pakko kai se on laskea menetetyksi tapaukseksi kun nyt alkaa pakastaa eikä se liiku enää näkösällä sitäkään vähää kuin plussakeleillä jos ylipäätään enää hengissä on. 

Päivä 12, kadonneen kultakalan metsästystä vesisateessa, väsytys- ja turhautuneisuusaste melko korkealla

Jossain välissä kävin myös kävelemässä korttelin ympäri  ja testasin samalla uutta sadetakkia.

Edelleen päivä 12 ja vesisade

Alkuviikolla sade sentään lakkasi, vaan joka paikka oli edelleen märkää ja liejuista, ei kävellessä montaa askelta tullut ilman litsis-lätsis-ääniefektejä. Lämpötilat alkoi hiljalleen hilautua pakkasen puolelle, ja sen myötä mutakin alkoi viimein kuivua ja kovettua.

Päivä 13, märkää, harmaata, väsyttää, tympii, mutta ei sentään enää sada

Päivä 14,  edelleen märkää, mutta paikoin kevyellä hiutalekuorrutuksella

Päivä 15, putken puolessavälissä lyhyellä harjupolulla mutaa paossa.

Päivä 16. Outo valoilmiö ja parin asteen pakkanen, oiva keli uuden villapuseron  koeponnistukseen peruskierroksella (oli muuten vielä vähän liian lämmin)
 
Päivä 17, kylmenee edelleen, maa jäässä
Lauantaina alunperin oli suunnitelmissa vähän pidempi lenkki kun oli enemmän aikaa ja ihan kohtuullinen sää. Vaan keksinpä polun alkupäässä viimein tarkistaa yhden lupaavan näköisen sivupolun alun josko siitä pääsisi oikaisemaan pienen metsäpläntin läpi. En sitten oppinut mitään edellispäivästä kun toisessa vastaavassa kohdassa päädyin kompuroimaan möykkyisen hakkuaukean yli kantojen ja ojien seassa (mites se menikään se hulluuden määritelmä, "toistaa samaa ja odottaa erilaista lopputulosta"...)Tämäkin reitti osoittautui olevan vain joku sorkanjälkiä täynnä oleva ja katoileva kauriinpolku joka kiemurteli miten sattuu sinne tänne paikoin melkein läpipääsemättömässä rääseikössä ja taas oli ojia vastassa viiden metrin välin. Jossain vaiheessa kompastuin vielä rähmälleni kun kenkä tarttui johonkin risuun. (Tiedoksi jotta sammalvuode ei ole kovin pehmoinen kun se on ensin viikon vettynyt sateessa ja sitten vetänyt umpijäähän). Kun viimein pääsin sille tutulle tallatulle polulle mihin olinkin suunnistamassa, oli "oikaisuun" kulunut aikaa ja voimia ehkä kolme kertaa se mitä olisi mennyt sillä tavallisella pari metriä pidemmällä reitillä ja polvet melko spagettia, joten könkkäsin suosiolla suorinta tietä kotiin.

Päivä 18, jossain vitikossa

Vuoden luontokuva palokärjestä joka huuteli jotain hävyttömyyksiä

Sunnuntaina sitten sallin itselleni kevyemmän palautumispäivän ja vaikka varsinainen liikunta jäi vähemmälle niin ulkoiltua tuli kyllä vähintäänkin riittävästi useampi tunti, kun käytiin kaverin kanssa Lopella katsomassa issikkakisoja.

Päivä 19



Maanantaina sitten taas takaisin ruotuun, ja puolenpäivän tauolla vähän reilu puolituntinen peruskierros putken toisen kolmanneksen päätteeksi. Yön aikana oli maahan tullut hentoinen lumikuorrutuskin. Vähän vaan alkaa jalat jo kysellä ylenpalttisesta kiusaamisesta jotta onks pakko jos ei haluu, vaan jospa tässä putken lopunkin vielä saa sinniteltyä läpi vaikka vähän kevyemmällä ohjelmalla...

Putkipäivä 20

18 marraskuuta 2023

Marraskuuta

Tein vaihteeksi villapuseron. Tuli hitusen turhankin väljä niin heitin viimeistelypesun ja tasokuivauksen jälkeen hiukan kosteana kuivausrumpuun parin tennispallon kanssa. Unohtui vaan hieman liian pitkäksi aikaa ja huopui parista kohdasta vähän liikaakin, mutta ei haittaavissa määrin ja on ihan käyttökelpoinen ja lämmin.

Ennen pesua:


Kuvausassistentti koitti parhaansa mukaan sabotoida dokumentointia

Pesun jälkeen kevyesti huopuneena:

Säiden kylmettyä kissat alkaa vihjailla jotta lämmitystä voisi lisätä.


Punatulkutkin on tulleet tontille auringonkukansiementen perässä.

10 marraskuuta 2023

Putki päällä 1/3

Olis taas työpaikan marrasputkihaaste päällä. Siis se missä pitää ulkoilla säiden armoilla marraskuun jokaikinen päivä vähintään puoli tuntia. Koiranomistajillehan tuo on ihan perussettiä, vaan könkkäävälle sohvaperunalle se on kyllä ihan todellinen haaste. Nyt olis ensimmäinen kolmannes jo suoritettuna. Hyvä minä! Hirveän hyvää tuo ulkoilu ja liikkuminen tekee, vaikka kuinka väsyttäisi ja laiskottaisi, etenkin kun sen ajoittaa valoisaan aikaan pitämällä päivällä tauon töistä.

Putki alkoi keskellä viikkoa, niin ensilenkit oli aika pikaisia minimisuorituksia lähimaastossa. Lisäksi nuo polut on nyt niin vetisiä ja mutaisia ja liukkaita, että ei ne muutenkaan houkuttele pidempiin patikointeihin:

Päivä 1

Päivä 2

Päivä 3

Lauantain sää oli aika nuhruinen ja jäi sitten aamun pihapuuhastelut tihkusateessa päivän putkisuoritukseksi. Biojätekompostorin tyhjennystä, kuolleiden kesäkukkien revintää ruukuista ja toivottomia yrityksiä kaapia lätäkön pohjalta lehtimuhjukertymiä ja saada pyydystettyä pari  viimeistä sinnikkäästi pakoilevaa kultakalaa talvisäilöön.


Päivä 4

Sunnuntaina kierrettiin Petikon suunnalla ulkoilureitti jossa ei olla ennemmin käytykään. Harmaata mutta sateetonta. Sen verran mäkinen oli reitti että meinasi koivet hyytyä alkuunsa, vaan hissuksiin köpöttelemällä sai koko lenkin (huimat viitisen kilometriä) kunnialla loppuun.


Päivä 5

Alkuviikko, taaskin pieniä peruslenkkejä perusharmaassa marrassäässä:

Päivä 6

Päivä 7

Päivä 8

Torstaina joku laittoi usvaa marrasputkeen.


Päivä 9

Ja perjantaina satoi. Siis taaskin ihan minimisuoritus (joka kyllä muutaman  minuutin venähti kun nyppylän yli "oikaistessa" taas hetki tuli pyörittyä ympyrää kun siellä polut risteilee vähän miten sattuu). Toivottavasti edes jossain vaiheessa putkea tulee vähän kuivempaakin keliä.

Päivä 10

27 lokakuuta 2023

Outoja hiippareita

- Mitämitä? Onko mamma hommannut uuden lemmikin??

- Eihän tämmöinen nyt käy alkuunkaan...

- Kuole kurja kummajainen! 

- KUOLE!!

- Huh. No nyt se on selätetty.

- Olikos vielä jotain muuta tapettavaa?


*** Samaan aikaan tirppalandiassa ***

- ????


- Hei kaverit, tietääkö joku kuka on tuo laiha ja hiljainen tyyppi, joka on pyörinyt täällä viime päivinä?

- Olisko se tullut kylpylälomalle tai jotain...

- Ehkäpä...

- Aika outo on tuo kulkija...

- Vaan katsokaa noita sen seuralaisia!

- Eikö ne olekin ihan syötävän hyvän näköisiä?

- Ihan totta!