Rellu oli maanantaina huollossa, tänään töistä tullessa jonkun matkaa ennen kotia rupesin kuuntelemaan jotta jostain kuuluu vähän epänormaalia ääntä, etenkin kaasuttaessa. Ei nyt kuitenkaan niin paljoa että ihan isosti olisin huolestunut. Pysähdyin vielä apteekin kohdalla ja siitä lähtiessä meteli vaan alkoi hiljalleen kasvaa kunnes viimeiset viissataa metriä rupesi jo hirvittämään pääseekö perille asti ollenkaan kun ei uskaltanut kaasua painaa juuri ollenkaan. Hiljalleen hivuttamalla kuitenkin pihaan pääsin, parkkeerasin auton ja riensin itkemään Talonmiehelle jotta Rellulla on ny joku pipi. Jep, eihän se enää sitten käynnistynyt ollenkaan. Onkohan ne sössineet huollossa vai laukesiko joku osa nyt vaan sattumalta juuri nyt samaan aikaan? No, rahaa palaa joka tapauksessa että tuon edes saa johonkin hinattua tutkittavaksi ja lääkittäväksi. (Vaan kiltti auto kun kuitenkin urheasti pihaan asti toi ennen uupumista eikä esim keskelle motaria jämähtänyt...)
Eikä juurikaan mielialaa nostattanut todeta heti perään että yksi harrikkakoiraistakin oli yllättäen vainaana ulkohäkin pohjalla : (. Laihtunut se oli yhtäkkiä (ihan normaalilta tuntuui vielä viime viikon lopulla kiinni haaviessa) eli joku vika päässyt huomaamatta hiipimään. Ei sitä jotenkin ikinä totu siihen että nuo pikkutirpat on usein niin nopeasti vaihtuvia lemmikkejä vaikka sitkeimmät hyvinkin pitkään elelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti