Kotiutusta ja kuntoutusta

Uusi tyttötimantti sai hetken arpomisen jälkeen nimen Sancy (milloinkahan sitä viimein saisi noille harrikoillekin nimet kehitettyä, eihän nuo vanhimmat ole vasta kuin kaksi vuotta talossa olleet...).  Parin päivän hengähdyksen jälkeen kalastin tiistaina Huun pihalta sisälle ja laitoin pikkuhäkin väliseinän paikoilleen niin saivat hetken ihmetellä toisiaan turvallisesti "katsoa saa muttei koskea" tyyliin. 

Kun kumpikaan ei mitenkään erityisen kiihtyneeltä saati aggressiiviselta näyttänyt, otin muutaman tunnin jälkeen väliseinän pois jotta pääsevät kunnolla tutustumaan. Ei edelleenkään mitään suurta draamaa havaittavissa, ei rakkautta ensi silmäyksellä mutta ei nahisteluakaan, semmoista uteliaan kohteliasta hengailua.  Vastaavasti sujui seuraavatkin päivät, samalla orrella yleensä nukkuivat mutta ei kylki kyljessä. En toki koko aikaa häkin vieressä tuijotellut tai kotonakaan jatkuvasti, mutta aina kurkatessa on rauha vallinnut häkissä eikä lintuhuoneesta ole kuulunut mitään sellaista ääntä joka viittaisi mitenkään siihen että ahdistelisivat toisiaan, vain pientä rapinaa normaalista liikkumisesta ja satunnaista huuhuttelua.

 Loppuviikosta iltaisin kuitenkin aloin katsoa että Sancy on vähän väsyneen näköinen, tarkemmin tutkiessa kuitenkin reipastui heti ja arvelin että ehkä on vaan tottunut kaupassa menemään aikaisemmin nukkumaan ja ihan vaan on väsynyt. Perjantaina töistä tullessa se kuitenkin kyyhötti silmät puoliummessa häkin pohjalla väsyneenä, voimattomana ja viluisena, eikä juuri edes reagoinut käteen ottoon, laihtunut selvästi. Eihän nyt VOI toinenkin naaras heti alkuunsa kuolla. Missä vika, ei näy mitään ripulia tai rohinoita. Onko Huu kuitenkin sitä huomaamatta jotenkin häiriköinyt niin ettei ole saanut rauhassa syödä? Vai onko se vaan kylmettynyt?  Olen pitänyt lintuhuoneen ikkunaa auki niin että tottuvat vähän vaihteleviin lämpöihin ulkohäkkiin siirtoa ajatellen, mutta onko sitten ollut vähän liian nopeasti liian viileää jos kaupassa on ollut vähän tavallista lämpimämpi lampun alla pikkuhäkissä ja vielä muuttostressiä päällä? 

Noh, Huu nyt ainakin kaiken varalta takaisin väliseinän taakse että Sancy saa olla ihan rauhassa. Lintu polvelle ensiapua varten, onneksi suostui ja jaksoi ruiskusta nokanpieleen valutettuja kolatippoja niellä, siitä saa nestettä, vähän energiaa sokerista ja piristäviä aineksia (joo, lightlitkut ei kelpaa, mielummin sitten vaikka laihaa teetä ja hunajaa, tai vaikka ihan vaan sokerivettä). Ikkuna kiinni ja lintu takaisin häkkiin lämpölampun alle ja sitten voi vaan antaa olla rauhassa ja toivoa parasta. Onneksi Sancy vastasi hyvin lämpöhoitoon ja silmät alkoi aueta vähän enemmän jo parin tunnin päästä. Annoin lisää kolaa vielä pari kertaa illan mittaan muutaman tunnin välein ja jätin lämpölampun päälle yöksi ja kädet kyynärpäitä myöten ristissä toivoin että aamullakin on vielä elävä lintu vastassa ja jaksaa itse jossain vaiheessa syödäkin.  
    

Ja selvisihän se yöstä : ) ,  nyt tässä alkaisi olla jo varovaisen toiveikas, tipu piristyy koko ajan ja on alkanut taas väistellä kättä vaikkei vieläkään kovin kauas lampun alta poistu. Ruokakupilla on ainakin käyty levittelemässä siemeniä ja kun tavaraa tulee peräpäästä ulos niin kaipa sitä sisäänkin menee...

Pitää nyt vaan hiljalleen aloittaa uudestaan sekä yhteiselo Huun kanssa että normaaliin tai vähän viileään lämpöön totuttelu jahka on taas kunnolla toipunut (olettaen että ei nyt tulekaan vielä jotain yllättävää takapakkia).